r%C3%A4ps2-normal.jpg

 

29.4.2006 Virossa kolmen sisaruksensa kanssa maailmaan putkahtanut koiruus, jolla tuntuu riittävän energiaa loputtomiin. Aina valmis partiolainen, iloinen hömppä, jolla toisinaan on kärsivällisyys koetuksella.

 

             IMG_0025-normal.jpg

                                          Tico on etualalla oikealla.

 

Viralliseksi nimeksi sai Stjarni, joka on islantia ja tarkoittaa suomeksi tähteä. Nimi Tico pomppasi mun mieleen ykskaks kun olin hakemassa pentusta Helsingin Länsi-satamasta.

Pentuaika meni ihmisiä hurmatessa suurilla tummilla nappisilmillä. Noita samoja nappisilmiä koitettiin räpsytellä viehkosti kun kotiin palatessani löysin lattiasta reiän, tai raadellun sohvan, tai jyrsityt listat, tai maahan revityt takit tai kaadetun vesikupin...

 

             IMG_0027-normal.jpg

                 Voi pientä kun oli pelkkää tassua ja korvaa :D Ikää on noin 8 vk.

 

             IMG_0028-normal.jpg

                                                   " Emmä mitään tee..."

 

             IMG_0031-normal.jpg

                                         Aaaaaaaaaaaws! Voi söpöä... <3

 

             IMG_0005-normal.jpg

                                             ...ja usein myös höpöä :D

 

Tuo vesikuppi oli pitkään iso ongelma. Se piti kaataa aina ja aloinkin laittamaan kuppia keskelle huonetta, jottei vesi menisi listojen alle. Veljeäni pyysin nikkaroimaan sellaisen kehyksen kupille, jottei sitä olisi niin helppoa kaataa. Kehyksen valmistuminen kesti sen verran kauan, että Tico ehti luopumaan tavasta, ennen kuin kehys oli valmis.

Vesikupin lisäksi toivottomuuden tuntemuksia aiheutti se, ettei Ticosta meinannut millään tulla sisäsiisti. Tai siltä se ainakin tuntui. Eroahdistus pidensi mun siivousurakkaa. Vaikka oltiin oltu ulkona ja pentunen oli tehnyt molemmat tarpeensa, niin silti sinä aikana kun vein roskapussin, herra oli jättänyt märän ja haisevan vastalauseensa mun lähdöstä.

Ticon ollessa 8 kuukautta alkoi mun siivousurakka olla lopuillaan. Samoihin aikoihin poju aloitti koiven noston. Muistan ekan kerran vieläkin todella hyvin. Oltiin mettäilemässä. Yhtäkkiä näytti, että Tico olisi kompastunut puunjuureen, mutta se olikin hänen eka koivennosto. Onneksi sisäsiisteys tuli kuvioihin noihin samoihin aikoihin, sillä jo kauhuissani mietin mistä kaikkialta saan pyyhkiä pissaa jos koipi alkaa nousta ennen sisäsiisteyttä.

Onneksi Tico ei mekastanut yksin ollessaan, niin ei tarvinnut selvitellä välejään naapureiden kanssa ja harmaantua siinä samalla ihmetellen, että mitä sitä oikein tekisi kun koira ei osaa olla hiljaa.

Tico on muuttanut kolmesti. Kerrostalosta kerrostaloon. Sitten muutettiinkin rivariin ja lopuksi viimein omakotitaloon. Mitään ongelmia ei ole ollut muuttojen suhteen.

Tico on hetken aikaa harrastanut agilityä. Ensin annoin sen siskolleni treenikaveriksi kun hänellä ei tavallaan ollut agikoiraa. Kilpailuviettinen siskoni kävikin yhdessä kisassakin Ticon kanssa. Hylky taisi tulla kun Tico lähti ettimään mua. Tico oppi esteet nopeasti, mutta ehkä se ei kuitenkaan ollut vielä valmis kisaamaan.

Itekin treenin agia hetken aikaa Ticon kanssa. Tico oli kyllä hyvä. Ite en niinkään. Vaikeuksia tuotti sisäistää valsseja sun muita piruetteja - ja vieläpä vauhdissa. Olisin kyllä tarvinnut vielä paljonpaljon enemmän treeniä. Sitä mahdollisuutta ei tullut kun ryhmä lopetettiin. Uutta omaan aikatauluun sopivaa ei löytynyt, joten agi sitten vähän niin kuin jäi.

Tico ei käynyt hurmaamassa tuomareilta ROP-pentu pystejä kun se oli noin puolen vuoden ajan paperiton. Sain vinkkiä, että kannattaa rekisteröidä Suomenkin kennellittoon. Tein työtä käskettyä ja heti heinäkuussa pistin Ticon paperit menemään. Vasta joulukuussa sain ne takaisin.

Ticon eka varsinainen näyttely oli herran ollessa puolitoista vuotias. Sitä ennen oltiin käyty yhdessä mätsissä hakemassa sininen nauha kun Tico ei malttanut seistä paikoillaan ja teki muutakin ylimääräistä kehässä.

Näyttelyyn mentiin jo heti paikan auettua. Kierreltiin paikkaa ymäriinsä, jotta herra väsähtäisi. Meni neljä tuntia, ennen kuin Tico ekan kerran makoili.

Itse kehä meni kyllä ihan ok. Tico oli hiljaa, vaikka kehässä ollut toinen uros haukkuikin. Tuomarista jäi vähän ikävä maku kun se lähestyi Ticoa vähemmän oikeaoppisesti: kävi kiinni palleihin takaapäin ilman ennakkovaroitusta. Tico ei tuosta välittänyt, mutta joku arempi koiruus olisi saattanut hätkähtää pahastikin.

H, eli hyvä tuolta näyttelystä saatiin. EH:ta (erittäin hyvä) Tico on saanut näyttelyistä eniten ja olen kyllä itekin sitä mieltä, että Tico on EH:n koira. Tästä huolimatta Tico on saanut tarvittavan määrän sertejä ja se valioitui 14.8.2011. Yllättävin serti saatiin Messarista 2009. Muutenkin se oli aikamoinen reissu kun adhd onnistui sotkemaan takatassunsa pahasti turvavyöhön. Aloillaan matkustaminen ei ole Ticon vahvuuksia.

Tytöt kiinnostavat vähän liikaakin "siinä mielessä". Tämän kiinnostuksen myötä Ticon koira-aitailu loppui noin puolivuotiaana. Se ei osannut tehdä muuta kuin hyppiä tyttöjen selässä. Eikä hormoonihyrrä uskonut mua.

Tällä ikävähköllä ominaisuudella on hyvätkin puolensa, sillä pentujen teko ei ole ollut Ticolle vaikeaa. Tico on kahden pentueen isukki ja pentujen jatkaessa sukua on jo saanut ukinkin tittelin muutamaan kertaan.

Ensimmäisestä pentueesta vastoin kaikkia mun "ei enää kahta koiraa yhtä aikaa" -ajatuksia, Tico sai kaverikseen pojan. Alusta asti oli selvää, että isukki oli pojan tassun alla ja pojat ovat tulleet toimeen loistavasti.

 

             SL700160-normal.jpg

                                                    Kamuja alusta asti.

 

Ticon vilkkauden vuoksi sen kouluttaminen on ollut vähän... ööh... haasteellista. Oli muutama vuosi, etten juurikaan kouluttanut Ticoa. Mä en vaan jaksanut sitä säheltämistä ja muutenkin elämässäni oli tulloin rankka vaihe menossa.

Viime vuosina Ticon päähän on alkanut oppi imeytyä ja parhaimmillaan äijä on ihan dynamiittiä. Tästä oonkin muovannut oman superkehun Ticolle: ticomiitti (tulee dynamiitin ja Ticon risteytyksestä). Ticomiitti tilassa Ticon tekeminen on iloista ja reipasta ilman sen suurempia "kevätjuhlaliikkeitä". Sähläämistäkin vielä esiintyy, enkä usko, että siitä koskaan päästään täysin eroon. Ticossa kun on aina olemassa se pieni sisäinen pentu.

Rakkaan koiruuden muita nimtyksiä: Tico-Taco. Tiksu, herra virtanen, ticomiitti, pöhkö-möhkö, ...

Kaiken kaikkiaan Tico on hauska ja sähäkkä pakkaus pursuavaa islisenergiaa!

 

             SL700019-normal.jpg

                                                              2007

 

              P8111263-normal.jpg

                                                             2009

 

              IMG_0484-normal.jpg

                                                            2011

 

              swim22-normal.jpg

                                                                  2012

 

              IMG_5744-normal.jpg

                                                       Vesi on Ticosta...

 

              ui-normal.jpg

                                                    ... ihan ok elementti.

 

              P8111301-normal.jpg

                                                      Ticoa ei kannata...

 

              P8111282-normal.jpg

                                                     ... ottaa liian vakavasti.