Aikomus oli mettäillä männä vkl, mutta mutta eipä sitten tehtykään niin. Lauantaina mettäily jäi pihatöiden alle. Leikkelin siis ruohoa ja muutenkin vähän siistin paikkoja. Jomi innostui kun revin juurineen irti jotain rehuja rappusten ja katulaattojen välistä. Nakkasin möykyt sivuun ja Jomi hyökkäsi perään, otti möykyn suuhunsa, vei vähän matkan päähän ja repi silpuksi. Tämän jälkeen Jomi oikein väijyi uusia juuripaakkurehuja. Sonykin innostui noista ja sitten mulla oli kaksi tuhoamassa ei toivottua kasvustoa. No mikä jottei! Nyt kun raput on siistitty, niin ne näyttävät paljon leveämmiltä :D Joka paikkaan ne rehut tunkevatkin...
 
Viikolla yhtenä päivänä pihalta kuului hirveetä mökää. Koputin ikkunaan, joka yleensä on riittänyt hiljentämään otukset. Tällä kertaa se ei auttanut, joten piti alkaa selvittämään, että mistä oli kyse. Katoin ikkunasta ja näin Jomin juoksentelemassa aidan toisella puolella! Salamana pihalle. Jomia ei tarvinnut alkaa metsästämään, sillä se oli heti portin takana ja näytti muutenkin siltä, että se etti tietä takaisin pihalle. Avasin portin ja läkähdyksissä ollut koiruus marssi suoraan altaaseen :D Mökä siis oli johtunut siitä, että isoset haukkuivat kun Jomi oli väärällä puolen aitaa.
 
Seuraava päänvaiva oli, että mistä Jomi oli päässyt livohkaan? Mietin hetken ja sitten menin tarkistamaan, että olinko osunut oikeaan. Ilmeisesti ja Jomi vielä vahvisti sitä näyttämällä, että miten hän mahtuu aidan ali. Alkoi nostaa verkkoa ja yritti mennä sen ali. Mä tietty stoppasin herran aikeet justiinsa siihen. Routa on nostanut tolppia sen verran ylös, että aidan ali mahtuu jos verkkoa nostaa. Kumma, että tuonkin keksi.
 
Mun sen sijaan piti keksiä jotain, millä tilkitä pakoreitti. En keksinyt siihen hätään muuta kuin tiiliskiviä. Voi jospa komposti olisi jo sanonut röyh, niin siitä olisin saanut lisää maata peittämään syntyneen aukon. Vaan kun ei se oo. Sitä ja / tai muutenkin parempaa ratkaisua odotellessa kuskasin sinne kaikki heinät, joita tuli kun nipsuttelin. Joo, heinää on helppoa siirtää, mutta ei Jomi vaikuta niin innokkaalta karkurilta, että ryhtyisi moiseen touhuun. Heinien päälle laitoin vielä ne tiiliskivet. Täytyy kyllä myöntää, että enää en uskalla antaa poikien olla pihalla yhtä huolettomasti kuin ennen. En ainakaan ennen kuin oon saanut ihan kunnolla tilkittyä sen aidan alusen. Onneksi mun tontilla ei oo montaa kohtaa, jossa aidan nouseminen haittaisi.
 
La-su yönä taas meni myöhään kun innostuin siivoilemaan. Nyt sitten on seinällä kaikki ruusukkeet, jotka on saatu erkkarista eteenpäin. Nopeaa toimintaa multa. Ja varmaan tuli tehtyä tämän vuoden sadas imurointi. Jomin karvanlähtö on rauhoittunut ja pakkohan sen kai on, kun jäljellä on vain päällyskarva. Kattelin tuossa kuvia, jotka on otettu Jomista alkukesästä ja huh huh, miten muhkea turkki herralla on ollut nykyiseen verrattuna!
 
Siispä siivoilun vuoksi ei lähdetty aikaisin aamulla mettäilemään vaan herrojen oli tyytyminen puolentoista tunnin hihnalenkkiin. Vaikka lähdettiinkin liikenteeseen seiskan jälkeen, niin jo silloin oli kuuma. Sony raahustikin lähes koko lenkin hihnan verran takana. Voi pientä turkkipalloa. Lenkin jälkeen se pomppasikin altaaseen, jonne tietty meni Jomikin. Ihan kivaa, että on olemassa tuollainen pikaviilennysmahdollisuus :)
 
Siinä puoli kahdentoista aikoihin mentiin pihalle. Keräsin kaikki lelut pois. Samoin koitin ettiä luunrippeitä, joita mahdollisesti oli jäänyt perjantain herkkuhetkestä. Sitten odoteltiin.
 
On se kyllä kumma miten nuo vaan osaavat aavistaa / tietää, että milloin tiellä liikkuu outo auto. Jos vaikka ne sattuisivatkin haukkumaan naapurin autoa, niin ne saisi nopsaan hiljaisiksi, mutta nyt siitä ei ollut toivoakaan. Mökä oli ihan erilaista. Mä en siihen puuttunut vaan istuin tuolilla. Sorry vaan naapurit, mutta tiedän kokemuksesta, että jos yritän hiljentää poikia tuossa tilassa, niin niiden kierrokset vaan kasvavat. Parempi vaan ottaa ite lunkisti ja antaa pölyn laskeutua.
 
Kun pojilta taas löytyi korvia, niin lähdettiin lenkille. Oltiin saatu uusi koiravieras. Serkkuni käveli sakuneidin kanssa meidän takana. Sonya se vaivasi. Se ei ilmeisesti koskaan luovu siitä tavasta, että jos joku tulee sen takana, niin se kiinnittää siihen huomiota. Ihan sama oliko se koira, ihminen, pyörä... Muutaman kerran Sony on kävellyt päin pylvästä kun herran kuono on osoittanut väärään suuntaan.
 
Tico & Jomi kävelivät ilman ongelmia eteenpäin. Kunhan oltiin päästy pois kotitieltä (sille ei parane pysähtyä), niin annoin poikien nuuskutella tyttöä. Arsessahan ne heti olivat, hpmh. Nuuskutteluhetken jälkeen jatkettiin matkaa ja tälleen tehtiin pieni lenkura, jonka jälkeen päästettiin koirat pihalla irti. Jomi oli heti altaassa. Serkku koitti saada neitiään sinne, jotta sille tulisi viileämpi olo. Allas taisi olla vähän epäilyttävä paikka, mutta houkuttelulla neiti saatiin sinne.
 
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita ei pihallani nähty, sillä saku makoili lähestulkoon koko ajan serkkuni jaloissa. Liikkumaton tyttö oli pojille oiva piirityksen kohde. Kyllä sai neiti niin monta korvapesua, että taatusti tuli puhtaat korvat. Välillä neiti kävi altaassa ja sitten taas makoili. Sonykin kävi altaassa ja Ticokin saatiin kastelemaan design-turkkinsa kun heittelin altaaseen nappuja.
 
Olin laittanut vatiin vettä ja tällä kertaa vati ei tyhjentynyt samantien. Ehkäpä allas on vähän laannuttanut Jomin lotrausintoa? Kyllähän Jomi sen vadin kimppuun myöhemmin hyökkäsi ja kaivoi vedet sieltä pois, mutta tällä kertaa muilla oli edes mahdollisuus juoda :D
 
2,5 tuntia hurahti tosi nopsaan jutellen ja koirien touhuja seuraillen. Kuviakin yritin ottaa, mutta aika laihaksi jäi saalis. Kivaa silti oli ja rauhallisemmasta visiitistä huolimatta pojat olivat loppupäivän rauhallisesti. Olihan se nyt kuitenkin heille uusi koiruus ja kai helteelläkin oli oma osuutensa asiassa.
 
 
             bf32-normal.jpg
                                       Kaikki koiruudet samassa kuvassa.
 
 
             bf20-normal.jpg
                                                  "Iiih, ihana tyttö!"
 
 
             bf21-normal.jpg
                       Kohta kai Jomin kuono näkyy toisesta korvasta...
 
 
             bf17-normal.jpg
                                               Altaalta kohti varjoa.
 
 
             bf18-normal.jpg
                                      Sonylle riitti allastelu tältä erää.
 
 
             bf22-normal.jpg
                                                        Piiritys osa 1.
 
 
             bf30-normal.jpg
                                                      Piiritys osa 2.
 
 
             bf25-normal.jpg
                                       Jomi ei malta pitää kieltään kurissa.
 
 
             bf28-normal.jpg
                                      Tico yritti saada tyttöä leikkimään.
 
 
             bf15-normal.jpg
                            "Mudda dunduu, eddä mudde on dudossa duha."
 
 
             bf16-normal.jpg
                                           "Irti mun nenäsuojasta!"
 
 
             bf11-normal.jpg
                                 Tico ei kai voisi enää ärsyttävämpi olla...
 
 
             bf12-normal.jpg
                                                   "Irti mun lelusta!"