Valio ja Ingman (ja mitä muita niitä onkaan) ovat saaneet virolais – islantilaisen kilpailijan. Meinaan meikäläisen huushollista löytyy kolme vuotta vanhaa kermaa eikä se ainakaan vielä näytä pilaantumisen merkkejä ;) Enkä taida olla ainoa, joka tästä kermasta pitää. Vuosien varrella useampikin ihminen on saanut ottaa vähän tuntumaa tähän kermaan ja pääasiassa nämä arvioijat ovat olleet tyytyväisiä näkemäänsä. Varsinkin eräällä arviointireissulla tapahtui kummallisuuksia... Tällä kermalla on useampia ominaisuuksia. Välillä se koittaa olla kovassa muodossa, mutta harvoinpa kerma on kovaa kun sitä vatkataan. Silloinhan siitä tulee kuohkeaa ja pehmeää. Niin on tämänkin kerman kohdalla; kovan kuoren alta löytyy pehmo. Kilpailijoihinsa verrattuna tältä kermalta löytyy yksi ominaisuus, jota ei taatusti löydy minkään kaupan hyllyiltä: tästä kermasta lähtee myös ääntä! Tiedä sitten onko se etu vaiko haitta, makuja on niin monenlaisia. Vuosi sitten ei kukaan olisi osannut aavistaa mitä tuleman piti. Varsinkin kun tämä kerma käytti sitä erikoisominaisuuttaan... Eipä taida tämäkään vuosipäivä mennä sen hiljaisemmissa merkeissä, sillä tätä kermaa koitetaan nyt vatkata entistä kuohkeammaksi, jotta saataisiin pois se turha kovuus. Kuvittelepa kakku, joka näyttää hyvältä, mutta sen syöminen on ikävää kovan kerman vuoksi. Toivottavasti tämän Ketunsaran Sonur Eldfari –nimisen kerman parasta ennen päiväys on vielä monen, monen vuoden päässä. Sydämeni pohjasta toivotan hupsulle nallukka-pallukka Sonylle oikein paljon rakkaita onnitteluja hänen elämänsä kolmansien synttärien johdosta  Nyt äijyli saakin kantaa vuoden titteliä 3 vee.