Tähän päivään heräsin puoli neljän jälkeen. Käytiin triplettelemässä. Illalla oli satanut reippaasti, mutta ei enää aamulla. Maa oli kyllä tosi märkä ja puista tippui vesi. Liekö sade oli vasta hiljattain loppunut? Kotitienjatkeella Jomi huomasi jonkun ötökän. Mäkin näin sen mustan hahmon. Kumma, etteivät isommat reagoineet lainkaan. Jomi pisti ihan haukuksi. Hiphurraa vaan... Vetämistä lukuunottamatta lenkki meni hyvin.
 
Kotona pojat saivat kanamix –pötkön kolmeen pekkaan. Jomille tietty vähemmän kuin Ticolle ja synttärisankari Sonylle. Mössön joukkoon laitoin eilisestä ylijääneet juustonpalat. Sitten vielä ekstraloraus piimää. Sonyn ansiosta pojat saivat aloittaa päivänsä herkuttelulla.
 
Herkkuhetken jälkeen pojat putsailivat hampaitaan luilla. Jomi jaksoi pisimpään jyrsiä. Se näyttää pitävän puolensa jos jompikumpi isommista menee Jomin lähelle sen jyrsiessä jotain. Sieltä tulee ihan ärrää päin naamaa. Kumpikaan isosista ei oo koskaan sanonut mitään, syödessään / jyrsiessään, mutta kirppu sanoo. Mä kyllä saan mennä ja ottaa luun pois, mutta karvakamut ei saa.
 
Ei vielä mitään käsitystä millainen tästä päivästä muodostuu. Riippuu säästä, jaksamisesta ja muusta. Sony sai eilen spessuliikuntaa, että sinänsä ei kovin koverra omista jos vaikka tämä päivä menisikin rauhallisemmissa merkeissä.
 
Sonykin sitten on nelivuotias koiruus. Tekisi mieli kirjoittaa jotain hienoa tms., sillä onhan se aina mukavaa kun koira saa lisää ikää. Nyt en vaan osaa. Ei sitä jaksaisi joka vuosi toistella kaikkea alusta asti, varsinkaan kun mitään ihmeellistä ei olla saavutettu. No joo, olihan se yks hassunhullu näyttely, mutta ei siitä sen enempää. Mitään tavoitteita ei oo kun en oo mikään kovin tavoitteellinen tyyppi, ja liikkuminen autottomana on hankalaa. Näin ollen Sonysta tuskin koskaan tulee inttiä, vaikka se taitaakin olla vain yhden ulkomaisen ceen päässä? Kisaamaankin meitä on yritetty tunkea, mutta enpä tiedä. Sitten jos joskus jotain hihnakisoja järjestetään, niin sinne voidaan kyllä mennä. Tässä sitä vaan kattellaan mitä vastaan tulee ja karsitaan niistä omat juttumme.
 
Näillä sanoin toivotan Sonylle oikein paljon onnea uudesta “tittelistä”, joka on nyt Ketunsaran Sonur Eldfari 4v ;) Halit, pusit ja rapsut päälle mun pienelle kermaiselle turkkipallolle  Kuva on viikon takaa, mutta saa nyt olla neljä vee pose. Ei tuo blondiliini viikossa nyt niin paljoa ole muuttunut ;)