Pe-la yönä innostuin lähtemään ukkeleiden kanssa ulos siinä klo 00.00. Vähän ihmettelen asiaa, sillä yleensä en tykkää liikkua ulkona noin myöhään. Toisaalta taas tuo on oikein loistavaa aikaa tripletellä. Ja niin se olikin, sillä ketään ei tullut vastaan. Autoja liikkui yllättävänkin paljon.

Mulla oli päämääränä kartonkipönikkä ja sitten uukkari. Sitä ennen pysähdyin koulun kohdalla vähän treenimään. Kokeilin, että miten Jomi olisi tolpassa kun isoset olivat myös mukana. Laitoin isoset maahan ja menin kiinnittämään Jomin tolppaan. Kun olin hakemassa isosia, niin Jomi vähän hermostui. Koulun ihan välittömässä läheisyydessä ei ole taloja, joten siksi uskalsin niin myöhään kokeilla Jomia. Jos herra olisi nostanut hirveen älämölön, niin sitten olisi homma loppunut, mutta ekan haukahduksen jälkeen Jomi oli hiljaa, kun liikuin isosten kanssa. Hyvin siis meni.

Laitoin isoset maahan ja treenin vähän Jomin kanssa lähinnä 360 vasuriin. Jomi osaa sen hienosti, mutta se tarttee pysähdyksen ennen ympärimenoa. Radalla pysähdystä ei saisi tulla, jos ihan tarkkoja ollaan.

Kokeilin, että miten Jomi makoilee. Laitoin Jomin maahan ja otin Sonyn messiin. Jomi taisi nousta. Laitoin sen uudelleen maahan ja nyt sain rauhassa treeniä Sonyn kanssa Jomin makoillessa! Sitten oli Ticon vuoro ja silloinkin Jomi pysyi maassa. Vaikeinta oli hetket, jolloin palkkasin makoilijat. Jomi ei oikein malttanut odottaa palkkaansa.

Pönikällä käynnin jälkeen pysähdyttiin taas koululla. Tolppailu meni äänettömästi aina siihen asti, kun kokeilin, että mitä tapahtuu, jos käännän Jomille selkäni. Ääntä tuli. Nooh, tarttee ottaa vielä pakkia asian suhteen, mutta kovin on pieni edistynyt tolppailussa.

Lauantaina myöskin treenin lähinnä rt-juttuja jo senkin vuoksi, että oli sinetöity mun osallistuminen rt-mölleihin jo seuraavana iltana! Kaikki tapahtui ihan ekstempore-meiningillä. Pe kun illalla tsekkailin mun sähkäriä, niin olin saanut rally-kouluttajalta viestiä, että su olisi hänen hallissaan möllit, joihin vielä oli tilaa. Lueskelin rivien välistä, että kouluttaja meinasi mun olevan valmis kisaamaan. Itestä ei tuntunut siltä, kun niin helposti tulee vielä sählättyä. Hetken mietittyäni totesin, että “what the heck!”, antaa mennä kun on alamäki. Ja kun oli namimöllit, niin eiköhän siitä jotenkin selviäisi. Sitten piti vaan päättää, että kenen kanssa lähtisin sähläämään??? Ilmoitin, että olin kiinnostunut osallistumaan.

Aluksi yritin päättää Sonyn ja Jomin väliltä. Tico kun ei ollut ollut niin paljoa hallilla, mutta namin kanssa sekin saattaisi unohtaa pakkomielteensä perusasentoon ;) Sitten sain kuulla, että tilaa oli vaikka kaikille. Tuo vaihtoehto kutkutti, sillä olihan se mukava ajatus, jos ketään ei tarttis jättää kotiin. Aloin miettiä olisiko mitään mahdollisuutta saada kaikkia mukaan.

Aikaa ei ollut paljon ja oli ihan ymmärrettävää, että sain kuulla valitteluja sen suhteen, ettei mua voitu auttaa. Tämä oli niin ekstempore-juttu, että ei ihmekään jos ihmiset olivat jo ehtineet suunnitella muuta menoa / tekemistä. Mutta onnistuin kuin onnistuinkin löytämään yhden ihanan ihmisen, joka lähti kuskaamaan mun laumaa! <3

Luulin, että asia oli sillä selvä, kun olin ilmoittanut kouluttajalle saavani kaikki mukaan. Sitten multa kysyttiin, että mihin ilmoitetaan isoset? Olin ymmärtänyt, että vain namiluokassa oli tilaa, mutta oli sitä alossakin. Jomin luokka oli selvä, sillä sen ikä ei riittänyt muuhun. Hetken mietittyäni päätin repäistä oikein kunnolla ja ilmota isoset aloon. Ticon pärjääminen mietitytti, mutta ei näitä asioita kannata turhan vakavasti ottaa.

Lenkeillä tuli treenittyä lähinnä yhtä asiaa: 360 vasuriin. Kertauksen vuoksi olin lueskellut illalla kylttejä. Eipä niissä nyt ollut mitään ihmeellistä. Kaikki alo-kyltit olivat tuttuja ja osa avonkin ;) Mutta tuo 360 vasuriin. Siitä tuli tunne, että teen sen väärin.

Kun tilaisuus tuli (kaupan ja muun jälkeen) lähdin Jomin kanssa treenimään. Koululla otin tolppailua. Kerran Jomi haukahti, mutta muuten oli hiljaa ja aikas rauhallinenkin. Sitten kokeilin, että miten teen sen 360 vasuriin. Sehän meni ihan oikein, eli ei tarvinnut alkaa treenimään sitä uusiksi. Otin vähän muitakin rt-juttuja ja sitten lähdettiin ettimään ohitettavia koiria. Kolme ohitusta saatiin ja ne menivät ihan kivasti.

Isosten kanssa koululla treeniessä tuli taas hämmentynyt olo sen käännöksen suhteen. Välillä kun tuntui, että sittenkin teen sen väärin. Koiran pitäisi tehdä liike paikoillaan, mutta tuntuu, että välillä se on enemmänkin sitä, että koira seuraa mua pakittaen, jolloin se ei tee liikettä paikoillaan. Hmmm...

Muuten kyllä meni kivasti treenit. Ticokin tuli ihan eteen istumaan, eikä jäänyt poikittamaan minnekään tms. Ainoa vaan, että treenit oli tehty nami-meiningillä...

Siispä sunnuntainakin piti vähän treeniä ennen H-hetkeä. Jomin kanssa koululla otin lähinnä tuota 360 käännöstä vasuriin. Pidin huolen, että mä kierrän koiraa, eikä päinvastoin. Lisäksi otin myös askelsarjaa peruuttaen. Siinä Jomi on vähän liian innostunut ja tuppaa sotkeutumaan hihnaan. Ylimääräiset hypyt pitää koittaa karsia pois. Sain Jomilta rauhallisiakin suorituksia :) Treenittiin myös tolppailua. Se meni hyvin.

Koululta lähdettiin ettimään ohitettavia. Pari eksyi meidän reitille ja Jomi ohitti ne hyvin. Välillä kokeilin, että miten sujuu askelsarja peruuttaen. Kyllä sitä intoakin oli näkyvissä, mutta kun kerran kielsin Jomia hyppimästä, niin sitten se teki rauhallisemmin.

Kokeilin tolppailua yhden puun kohdalla. Alkuun meni hyvin, mutta sitten aukesi pienen sanainen arkku. Jomi uskoi, kun kielsin sitä.

Pikku-ukko sai jäädä kotiin, ja seuraavaksi suunnistin isosten kanssa koululle. Piti kokeilla jotain radan tapaista ilman namia ja tarkistaa, että teen 360 vasuriin oikein isostenkin kanssa.

Sonyn namiton rata meni muuten ihan ok, paitsi parissa kohdassa sen keskittyminen herpaantui ja sitten se oli vähän kuutamolla. 360 tuli tehtyä oikeaopppisesti.

Ticon namiton rata meni muuten ok, paitsi herralta tuppasi välillä kuulumaan ylimääräistä ininää. Sitä sitten koitin karsia pois. 360 vasuriin meni Ticonkin kanssa niin kuin pitääkin. Tico tekee sen pyörähdyksen niin nopeasti, että en ehdi kattoa pysyykö sen arse ylhäällä vaiko ei.

Koululta piti palata kotiin, sillä muistin, että kaiken hässäkän keskellä olin unohtanut pestä pyykit. Työpaidallani oli alle päivä aikaa kuivua, joten todennäköisesti saan päälleni puolimärän paidan.

Otin tunnin tirsat ja herättyäni päästin ukot pihalle touhuumaan. Sillä välin tein viime hetken pakkailuja ja valmisteluja.

Kuski tuli hyvissä ajoin (piirre, jota arvostan). Olin jo melkein valmis. Vielä taskut täyteen nameja ja äijille vermeet päälle, ja sitten ovesta ulos. Pojat nostivat hirveen mekkalan pihalla kun näkivät kuskin. Kesti hetken, ennen kuin niihin taas sai yhteyden. Aikomus oli viedä turrikka kerrallaan autoon. Aikomukseksi se jäi, sillä Jomi tuli portista omin luvin ja kohta Ticokin (portti oli jäänyt auki jomin jäljiltä). Onneksi eivät lähteneet pinkomaan minne sattuu, vaan aika vaivattomasti ne sai kiinni. Silti lähtö tuntui aikamoiselta sirkukselta...

Jomi matkasi mun jalkatilassa, sillä sille en oo vielä hommannut turvavyötä. Ticolla oli vähän asiaa matkan aikana. Herraa itketti ja sitten se kuiski kuskin korvaan. Sonyn oli jonkin verran kommentoitava näkemäänsä. Se laski autoja tai sitten näki marsilaisia. Laski myös ihmisiä tai sitten niitä marsilaisia... Pistipä kunnon haukahduksen nähtyään koiran. Ei Sony oo ennen tehnyt moista. Autoilu on pojille sen verran harvinaista herkkua, että taitaa auto-etiketti alkaa jo unohtua.

Hallilla oltiin hyvissä ajoin, kuten olin suunnitellutkin. Lähdettiin kävelyttämään turrikoita. Jomin annoin kuskille. Kävelyn jälkeen isoset saivat mennä autoon ja Jomi tuli meidän mukaan.

Namiluokassa koirakoita oli 5. Meidät oli laitettu neljänsiksi. Kuskini sai pidellä Jomia sen aikaa kun tutustuin rataan, joka oli seuraavanlainen: askelsarja eteen –> koira lennosta eteen, takaa vasemmalle ja liikkeelle istumatta –> 360 v –> täyskäännös v –> 270 o –> liikkeestä maahan –> käännös o –> koira lennosta eteen, takaa vasemmalle, istu –> 270 v –> spiraali v –> istu, maa, koiran kierto –> täyskäännös o –> käännös v –> maali.

Jomin nenää kutkutti joku kiva haju, kun sen kuono tuppasi menemään kohti maata. Etenkin 360 v käännöksen jälkeen. Siinä kohdassa se jumitti jo maanantaina. Mitä lie siinä on? Mutta kaiken kaikkiaan Jomi meni hyvin kun miettii, että miten vähän sillä on koulutuksellista taustaa. Varmasti yksi suuri helpotus on se, että Jomille ei ole tarvinnut opettaa erikseen seuraamista. Niin, ja muutenkin herran nokkeluus. Hieno pentunen, mitäpä muuta voin pienestä sanoa <3

Jomilta lähti pisteitä muutamasta kontrollivirheestä ja sen myötä taluttimen kiristymisestä, mutta 94 pistettä oli hyvin :)

Jomin möllöttelyä

Sitten oli vähän tenkkapoo, että mihin Jomi siksi aikaa, kun meen isosten kanssa? Häkissä ei ollut hiljaa (hallilla on muutama häkki), joten ei sitä voinut sinne jättää häiritsemään muiden suorituksia. Eikä autoonkaan uskaltanut jättää, kun en todellakaan ollut varma, etteikö Jomi tekisi tuhoja. Hmmm.. Mieleen tuli yksi vaihtoehto, jota lähdettiin sitten selvittämään.

Jomille löytyi paikka takaluukusta. Autossa oli verkko estämässä kuskin omaa koiraa pääsemästä yllättäen takapenkille. Verkkoon ei voinut täysin luottaa, joten varmuuden vuoksi vielä vähän sidoin Jomia kiinni. Sitten palattiin hallille Sonyn kanssa.

Välissä oli yksi avon koira. Olin Sonyn kanssa ensimmäinen, joka suoritti seuraavanlaisen alo-radan: askelsarja eteen –> koira lennosta eteen, takaa vasemmalle, liikkeelle istumatta –> 360 v –> täyskäännös v –> 270 o –> liikkeestä maahan –> käännös o –> koira lennosta eteen, takaa vasemmalle, istu –> 270 v –> spiraali v –> pujottelu –> täyskäännös o –> käännös v –> maali.

Sonylla alku oli vähän haahuilua, mutta loppua kohden se paransi. Sonynkin virheet tulivat kontrollista ja hihnan kiristymisestä + kerran se tuli vinosti eteen. Ja mä tein askelsarjan alussa huomaamatta yhden liika-askeleen. Mutta en pitäisi 88 pistettä kovin huonona suorituksena. Iloinen olen, että radasta selvittiin näinkin hyvin ilman nameja :)

Sonyn möllöttelyä

Sitten vaihtamaan koiraa. Tico oli ihan täpinöissään ja mietin, että mitäköhän Ticon radasta tulee. Sonyn ja Ticon välissä oli kaksi koiraa, mutta yksi ehti jo suorittaa radan sillä välin kun hain Ticon ja ei se toinenkaan paljoa aikaa rataansa kuluttanut. Koitin vähän treeniä ja liikuttaa Ticoa, jotta sen kierrokset edes vähän laskisivat.

Radan tulos yllätti, vaikka tuntui, että se oli aikamoista haahuilua. Tico kiinnitti huomiota kyltteihin ja muutenkin teki ylimääräisiä juttuja. Liikkeet se teki ihan kivasti ja äänettä :) 94 pistettä oli yllättävä tulos.

Ticon möllöttelyä

En muista oliko alossa 6 vaiko 7 koiraa, mutta kuitenkin jäi ylimääräistä aikaa, joten sai suorittaa toisenkin radan, jos halusi. Ticon toinen rata meni paremmin. Kyltit saivat olla rauhassa ja muutenkin Tico lähenteli sitä ticomiitti tasoa. Oli suorastaan ilo tehdä sitä toista rataa :)

Ticon ekstrarata

Koiria ei laitettu minkäänlaiseen järjestykseen. Tilaisuus oli varsin pienimuotoinen. Kaikille annettiin jotain näytepusseja ja sitten semmoinen pieni ite tehty pussukka, jossa oli jotain herkkua koiralle. Ilta oli tositositosi kiva, joten suuuuuuuuret kiitokset “muukalaiselle” ;) <3

Käytiin Hesen drive innissä hakemassa vähän sapuskaa. Oli kuski nyt ainakin sen arvoinen. Ja sai se myös jotain bensiksenkin tapaista. Jomi sai matkata kotiin takaluukussa ja kovin se yritti tulla verkon yli. Kiellosta lopetti yrittämisen, mutta kohta taas oli uusi yritys päällä. Jonkin verran pientä itkettikin. Sony matkasi rauhallisesti. Tico oli rauhallisempi kuin tulomatkalla. Herra taisi yrittää tehdä omaa Hese tilaustaan drive in luukulla, sillä niin kovin se koitti kurkottaa ulos avoimesta kuskin ikkunasta.

Kun sitten kotona söin mega-ateriaani, niin siinä samalla jakelin mun hienoille pojille niiden ite tehtyjen pussien sisällöt parempiin suihin. Sen jälkeen poitsut vetivät megavinkua kolmeen suuntaan. Megavingusta irtosi muutama vinku, jotka Jomi yritti syödä. Hetken aikaa pojilla oli villi meno päällä, ennen kuin alkoivat nukkumaan.

Tunnin aamulenkki tehtiin –13 asteen rapsakassa pakkasessa. Eilen oli ollut harvinainen päivä, sillä aurinko paistoi. Viime aikoinahan on uutisoitu, että arskaa on näkynyt tänä talvena poikkeuksellisen vähän. Sen mäkin oon huomannut, sillä kuvaaminen on ollut tavallista vaikeampaa.

Jomin videopätkää lukuun ottamatta videot ovat sumeita. Mun moka, kun en muistanut tarkentaa kuvaa, ennen radalle menoa. Kuvaajaa EI SAA asiasta mollata. Pikemminkin kuvaajaa PITÄÄ KIITTÄÄ, sillä ilman häntä ei olisi edes noita pätkiä, ja kyllähän noista sen oleellisen näkee, joten olkaamme iloisia näistä pätkistä. Mä ainakin kiitän, on meinaan paljon helpompaa linkittää gentlemannille Jomin videopätkä, kuin yrittää selittää asiaa enkuksi. Mulla on aika laiha enkunkielinen koirasanasto mitä tulee rally-tokoon.


Peeässsh. Alun pienemmälle tekstille en voi mitään...