Furminoin Ticon ennen lähtöä. Kyllähän siitä taas karvaa irtosi, että ainakin vähän vähemmän Tico sitten tiputti karvaa hallilla ;)
 
Lähdin hyvissä ajoin liikenteeseen, sillä halusin antaa Ticon mennä rauhallisesti. Vaan eipä tuo osaa. Ticolla tuntuu aina olevan vain menolippu takataskussaan. Oltiin niin nopeita, että loppumatka mentiin kävellen, että edes vähän saatiin aikaa kulutettua.
 
Istu, maa, koiran kierto –> istu, yhdessä tiivis käännös v, istu –> kiepsahdus –> käännös o –> pujottelu –> istu, ohjaaja ottaa 90 askeleen oikeaan ja pyytää koiran sivulle –> eteen, sivu, istu –> käännös o –> hitaasti –> spiraali v –> normivauhti –> 360 o –> juoksuun –> maali.
 
Ticolla oli vähän liikaa intoa ekalla radalla. Se sitten edisti ja toisinaan istumiset olivat vinoja. Yritin kyllä ennakoida pysähdyksiä pyytämällä Ticoa sivulle jo vähän ennen pysähtymistä. Mutta kun sitä intoa on, niin ei sitä aina malta tulla nätisti vaan pitää tehdä ylimääräinen hyppy tai jotain :D Tuossa, jossa ohjaaja ottaa 90 oikeaan, niin siinä Tico ei malttanut pysyä paikoillaan niin kauaa kuin olisin halunnut. Istutin sitä tietoisesti siinä tavallista pidemmän aikaa. Tai siis yritin kun ei herra virtanen pysynyt. Sitten treenin hetken jäämistä ennen kuin jatkettiin.
 
Spiraali himmaten on hankala! On todella vaikeaa kävellä niin pitkän aikaa hi-taas-ti. Tico ei yrittänyt istua, mutta käännöskohdissa jäi seisomaan. Mulle hidas vauhti taas aiheutti sen, etten ollut enää varma kuinka monta tötsää pitikään vielä kiertää :D Tuntui, että sitä oli jo kierretty ikuisuus ja sekosin kierrosluvuissa.
 
Koirakoita oli vain kolme, joten pidettiin ihan oikea kaffepaussi. Hallilla on aina tarjolla kahvia tai mehua, joten kupit käteen ja löpisemään. Kouluttaja kertoi yhden hänen oppilaansa olleen Ruotsissa kisaamassa. Ruotsissa on omat systeeminsä. Siellä kuulemma alokasluokassa piti mennä lähtökyltille ilman hihnaa! Lähtö oli jossain keskellä rataa ja sinne piti mennä ilman hihnaa, huh. Kuulemma koirakoita oli hylätty jo ennen varsinaisen radan alkua, joten tuokin hihnaton osuus kuuluu myös arvosteluun. Johan on tiukkaa menoa Ruotsissa.
 
Toisella radalla Tico oli maltillisempi eikä se enää edistänyt. Tico näköjään tarttee radan, jolla purkaa suurin intoilu, jotta toisella radalla ollaankin jo hipomassa täydellisyyttä. Taas mulla sekosi laskuri himmailussa. Tico tuli niin hyvin, että aion palkata sitä liikkeessä. Kun virtanen huomasi, että laitoin käden taskuun, niin heti sen kierrokset nousivat ja vauhti kasvoi. En siis aio palkata sitä enää hitailun aikana ;)
 
Loppuun jäi rutkasti aikaa, joten sai mennä ottamaan jotain jos halusi. Koko rataa kouluttaja ei suositellut, sillä “harva koira jaksaa kolmea rataa”. Nyt ei ollut enää, että “mikään koira ei jaksa” ;D
 
En mennyt ottamaan mitään kun en keksinyt, että mitä olisin ottanut. Mitäs sitä nyt tarttee treeniä kun on täydellinen ;D Tietty himmailua olisi voinut, mutta plääh. Ei mennyt kukaan muukaan ja loppuaika kului jutustellen. Puhuttiin ulkomaiden kodittomista koirista (sivuten pentutehtailua), Turun rabiesepäilykeissistä, punkkien torjunnasta ja koirien sairauksista. Oli siis varsin rento rallyilykerta.
 
Ite en kuitenkaan ollut täysin rento, sillä mua vähän pelotti. Tosiaan loppumatka hallille oltiin kävelty. Yhden sähkökaapin vieressä oli lihapullarasia, jossa oli pari kokonaista pullaa. Tico ehti vetämään yhden pullan, ennen kuin huomasin. Heti tuli mieleen jutut myrkyttäjistä ja alkoi pelottamaan jos Tico olikin vetänyt myrkkypullan. Noita juttuja kuulee niin usein ja esim. isän pystykorva kuoli myrkkyyn vuosia sitten :( Taas on kuulemma Kainuussa löytynyt myrkkysyöttejä ja ihmisiä vähän pelottaa ulkoiluttaa koiriaan. Ainakin vielä Tico näyttää olevan ok, että ehkä mä pelästyin tällä kertaa turhan takia...
 
Sain tkamulta videopätkät torstain kisasta ja muitakin kuvia. Tässä nyt on ne videolinkit. Kuvia sitten myöhemmin.
 
  Sonyn suoritus
 
  Jomin suoritus
 
Kiitokset vielä torstaipäivästä! :)