“Toisen epäonni on toisen onni” tai “Toisen roska on toisen aarre.” Nuo molemmat toteutuivat poikien kohdalla kun pyörästäni puhkesi kumi. Siihen tuli niin iso reikä, ettei paikkaaminen onnistunut. Saivat pojat sitten sen kumin leikkikaluksi. Hetihän sitä piti testata. Tico alkoi heti vippailla sitä ja oli ilmeisesti kietouduttavakin siihen. Sony keskittyi enemmän sen silppuamiseen. Ripustin sen kumin johonkin kukkahässäkkään ja Sony kiskoi sitä innolla. Kun se ei muuten saanut sitä kumia siitä pois, niin äijä puri sen poikki.
 
Aurinko ja vesisade on paljastaneet lumen alle talveksi jääneen vadin. Siinä oli iso jääkimpale lillumassa vedessä. Sony alkoi huitoa sitä tassulla ja niin se kimpale pyöri huimaa vauhtia vadissa. Aikani sitä kuvailin ja sitten juolahti mieleen, että siitä pitää saada myös video! Hain vanhan kameranromun ja sain sillä muutaman pätkän. On kyllä pska kamera. Eihän tuollaisia saisi edes myydä. Sillä pystyy kuvaamaan vaan hetken ja sitten se valittaa akun loppumista. Kun kamera on ollut hetken kiinni, niin tadaa – akku onkin yllättäen täysi. Mrrh! Tahtoo kunnon videokameran. Miksei tuossa muuten hyvässä kamerassa oo videomahdollisuutta? Byhyy ;) Kuvaussession päätteeksi pojat saivat naudan rustoluupalat. Siellä ne rouskuttivat niitä pihalla auringonpaisteessa.
 
Sadetta on piisannut tällä viikolla ja sitä mukaa ihanat ja puhtaat lumikasat ovat huvenneet. Lenkkeily on ollut vähän sitä sun tätä kun kura ei innosta. Kuraisen koiran pesu on ok, mut just nyt pitäis koittaa käyttää mahdollisimman vähän vettä... Mut joo, eipä siitä sen enempää. Aurinko oli paistanut pitkin päivää kuivattaen teitä. Päätin lähteä kunnon lenkille. Oli jo huono omatunto lyhyistä lenkeistä ja muutenkin lenkkarinpohjaa kutitti. Päätin, että nyt saa pojat likastua. En laittanut Sonylle pukua kun siihen kainaloiden kohtaan on tullut jotkin kummalliset kurataskut. Eli on melkeinpä sama onko sitä pukua vaiko ei kun Sony likastuu anyway. En sitten tiedä, että pitäiskö ne kurataskut puhkaista tai jotain... Tylsä homma kun se puku on nyt tommonen.
 
Koiriin ei oltu törmätty sitten sen idiootin taluttaman kulkurin. Olinkin iloinen kun heti lenkin alussa tuli vastaan kolmesti koira ja yksi sitten käveli meidän edellä jonkin aikaa. Jokainen kolmesta ohituksesta sujui hiljaisesti. Olin pojista ylpeä ja melkein kävelin rinta rottingilla kun ne ohitettavat koirat räksytti, mut mun pojat ei! Jes, hyvä pojat :) Tico on kyllä omaksunut hyvin tuon luopparin. Se alkaa kattella mua kun näkee koiran. Ja ilmeisesti se on hoksannut, että mitä oikeesti haen luopparilla. Tico kun alkaa kattella mua jos kuulee kaukana koiran haukkuvan :D Koskas Sony?
 
Oli kivaa kävellä kun aurinko välillä paistoi ja oli melko kuivaa. Ja kun mun murut kävelivät niin nätisti. Välillä pysähdyin ykskaks. Katsekontaktia tavoittelin sillä. Tico otti kontaktin heti. Sony pälyili ympärilleen jonkin aikaa ja päästi muutaman puhahduksen. Vaikkei silmät heti muhun osuneetkaan, niin edistystä oli silti tapahtunut kun ääni ei ollut jatkuvaa eikä kovaa. Toisinaan pyysin poikia kesken kävelyn joko istumaan, maahan tai seisomaan. Tuplakotoa ;) Hyvin pojat tottelivat.
 
Vaikka oli melko kuivaa, niin matalammalla maavaralla ja pidemmillä karvoilla varustettu Sony tuli likaiseksi. Eihän siihen tarvittu kuin vähän märkiä kohtia ja sen jälkeen tiepöly otti kiinni. Lähellä kotia on oja, jossa virtaa vettä. Koitin saada Sonya sinne, jottei mun tarttis pestä. Sony hieman empi kun se vesi virtasi niin kovaa. Uskalsi kuitenkin kastaa etutassunsa kun houkuttelin. Sitten se yhdessä kohtaa molskahti sinne kunnolla. Se ei ollut tarkoitus. Nollatakseni tilanteen houkuttelin Sonya uudelleen ojan lähelle. Kyllä se tuli, vaikka empikin. Tico oli reippaampi. Ei sekään mennyt veteen neljällä tassulla, mutta ei se myöskään empinyt. Vaikka Sony molskahti, niin se piti silti pestä. Himskutin tiepöly.
 
Eilen oli taas mahdollisuus lähteä töistä aikaisemmin ja olinkin kotona jo kolmen aikaan. Siihen aikaan ei naapurit liiku täällä. Siis normioloissa. Ainahan voi sattua jotain muutoksia... Mutta luotin tuohon 99%:n varmuuteen kun lähdin poikien kanssa lenkille niin, että ne olivat vapaina. Oon opettanut niille käskyn “close”, joka tarkoittaa, että pitää pysyä maksimissaan muutan metrin säteellä musta. Tuota oon käyttänyt kun oon vienyt pojat aitaukseen. En oo jaksanut laittaa niille hihnaa niin lyhyeksi aikaa. Kohta kai pitää alkaa jaksaa, sillä luulen, että kun lumet on sulaneet, niin naapuri koirineen ilmestyy pihalle. Ne eivät oo koko talvena käyneet siellä. Muutenkin odotan mielenkiinnolla miten pojat reagoi jos näkevät sen labbiksen aitaillessaan... Mutta palataanpa nyt takas viime yöhön. Kun mentiin ovesta ulos, niin sanoin “close”. Tico totteli hienosti ja pysyi lähellä. Sonya taas sai jarrutella vähän väliä. Kotitien päässä laitoin äijät hihnaan. Vaikka tuskin siihen aikaan autoja liikkuu, niin en uskaltanut pitää niitä vapaina autotiellä. Sitten taas hihnat pois kun palattiin kotitielle. Tällä kertaa Sony oli piirun verran kuuliaisempi. Siihen saattoi vaikuttaa sekin kun heittelin pellolle nameja nuuskutettavaksi. Oli miten oli, niin oli se silti hienoa kun pystyi pitämään poikia ilman hihnaa. Enpä tiedä mitä sitten jos oltais joku metsänelävä nähty...
 
Lomaviikko edessä! Ensin mua harmitti, etten saanut lomaa pääsiäisviikon jälkeen (loma olisi ollut pidempi). Eniten siinä harmitti se, että taas sama henkilö sai sen... Mutta nyt oon iloinen lomani ajankohdasta! Jos säänherra vaan suinkin sallii, niin pääsen maanantaina koulutukseen Sonyn kanssa. Noh, tuohon nyt olisi päässyt muinakin lomaviikkoina. Mutta paras tulee tässä: tulevalla viikolla on huhtikuun ainoa mätsäri ja mä pääsen sinne! Normaalisti arki-iltamätsit on mulle huonoon aikaan. Nyt kävi tuuri. Tarkoitus on mennä kehään molempien kanssa. En odota pojilta muuta kuin hyvää käytöstä :) Tico taitaa saada sinisen anyway, kun se näyttää päivä päivältä aina vaan kamalammalta. Miten siitä voikin lähteä niin paljon karvaa? Sonykin taitaa vaihtaa vaatetustaan. Siitä ei lähde tupottain karvaa, mutta kyllä siitäkin irtoaa kun silittää. Ja muutenkin sen turkki näyttää “kuolleelta”.
 
Johan tässä taas oli tätä höpinä-osuutta. Sitten niitä kuvia ja tuubia (videoita).
 
         
 
         
Yllä hulluttelua sisuskumin kanssa.
 
         
Sony kuntoilee: vetää sisuskumia ja raahaa vatia. Ilmankos se painaa enemmän kuin Tico ;)
 
 
Sitten niitä videoita kun Sony taistelee jääkimpaleen kanssa.
 

http://www.youtube.com/watch?v=4DBV0yadAGU   Sony pyörittää jäätä

http://www.youtube.com/watch?v=VvtQnYpPQPM  Sonyn mitta tuli täyteen

http://www.youtube.com/watch?v=TiGYLCMsIOw  Sony liikuttaa vatia

http://www.youtube.com/watch?v=EMKAl0SFi14  Sony touhuaa harmistuneena

 

Vielä pari pätkää, jotka on kuvattu aiemmin. Niissä Tico urheilee namien vuoksi.

http://www.youtube.com/watch?v=CwaqciTcaOQ   Sitkeä Tico

http://www.youtube.com/watch?v=igrTXLoosIU   Tico viisastui kerrasta