Varoitan, että tässä tekstissä tulee vilisemään ketun rumempia sukulaisia ja varmaan muitakin painokelvottomuuksia. Aloitetaan viljely toteamalla, että just nyt kategorioin ihmiset lokeroon kusipäät.
Oli kiva ilma, pientä pakkasta ja kuivaa kun viiden aikoihin lähdettiin lenkille. Innostuin kiertämään sen kolmen tunnin lenkin. Kotiin oli enää noin 10 minsan matka kun yhdestä talonpihasta alkoi kuulua ison koiran haukuntaa. Omistaja komenteli koiraansa. Lisäsin poikien kanssa vauhtia, jotta päästäisiin äkkiä kauemmas. Sitten kuulosti siltä, että koira oli päässyt irti. Jatkoin eteenpäin toivoen, että olisin väärässä tai koira ei välittäisi lähteä perään. Nimen perusteella tiesin, että se oli uroskoira.
Mun toiveita ei kuunneltu ja se koira yhytti meidät. Hyökkäsi mun koirien kimppuun. Isoset tietty antoivat takaisin. Jomi ei. Taisi olla hämmentynyt tilanteesta. Omistaja vaan huuteli “Jere! Jere!” ja tuli kävellen hakemaan koiraansa. Mitä vittua! KÄVELLEN!?!?!? Olisi nyt saatana voinut edes juosta. Vittu sentään, että oli pälli ämmä! Mä yritin kenkästä rakkia, joka muistutti sakua, mutta raidallisesta värityksestä tuli mieleen holsku. Holskuksi oli kuitenkin liian massiivinen. Veikkaan moniroduksi. Yritin pitää poikia erossa siitä vitun rakista, mutta ei se jättänyt mun koiria rauhaan. Aloin kiljua kun en muutakaan keksinyt. Se taisi hämmentää koiria, sillä hyökkäily loppui. Sain itteni triplen ja rakin väliin ja jatkoin kiljumista. Jos rakki yritti lähestyä kumarruin uhkaavasti sitä kohti ja edelleen kiljuin. Mielessä kävi sekin, että saanko koiran päälleni kun silleen sille kumartelin, mutta onneksi se ei esittänyt minkäänlaista aggressiota mua kohtaan. Sain pidettyä rakin erossa mun koirista samalla kun se vitun ämmä edelleenkin vaan kä-ve-li. Ei se ollut pitkä matka, mutta silti olisi voinut helvetti vieköön JUOSTA ja hakea rakkinsa pois siitä MAHDOLLISIMMAN NOPEASTI. Vittu, että ihmiset osaavat olla tyhmiä! Tyhmiä, tyhmiä, tyhmiä!!! >:(
Rakilla oli valjaat ja paksu nahkahihna. On se kumma kun ei osata pitää hihnasta kiinni KUNNOLLA! Jos omat voimat, äly ja taito ei riitä noin ison koiran hallintaan, niin sitten kannattaa ottaa taskuun menevä puudeli. Mrrrrrrrrrrrrrhhhhhhgggggggggnnnnnnnnhhhhhhhh, että mua ottaa taas päähän!!! Mä haluun sen oman saaren, jossa saa olla rauhassa kaikenmaailman irtokoirilta. Tai toinen vaihtoehto olisi asua keskellä ei mitään, lähellä ei ketään. Paikassa, jossa aita erottaisi meidät susista ja karhuista. Perkele!
Huoh, voih ja oih. Eipä enää huvita lähteä lenkille noinkin myöhään kuin aamuviideltä. Tai ainakaan pitkälle. Tai sitten pitää kiertää lenkki toisinpäin. On tää kyllä ihan perseestä kun joka puolella tuntuu olevan noita vitun irtorakkeja. Niiden takia oon jo karsinut lähiympäristöstä tiettyjä reittejä pois. Nytkö pitäisi taas karsia? Eihän tästä tuu mitään! Eihän me kohta voida liikkua missään kun ihmiset eivät osaa pitää koiransa hihnasta kiinni. Ihan perseestä.
Se “hyvä” tässä on, että tiedänpä minne kiikuttaa lääkärilasku jos noilla jotain ilmenee. Ei ainakaan vielä ole näkynyt mitään. Ei näkyvää, mutta entäpä se henkinen puoli? Isoset ovat jo aika menetettyjä tapauksia näiden hyökkäysten suhteen. Niitä on tullut jo ihan liikaa, että niillä on ihan hyvä syy olla varautuneita muita kohtaan. Mutta Jomi huolettaa. Tuo pieni pehmopoika, joka on ainakin tähän asti nähnyt ympärillään pelkkiä kavereita. Tähänkö se nyt loppui? Kyllä vituttaa, että Jomi joutui saamaan tätä paskaa niskaansa.
Ärrrh! Kyllä tuntuu, että päivä on nyt totaalisen pilalla : ( Mutta se on vasta alussa, joten kai se vaan pitää koittaa kiivetä tän vitutusmuurin yli ja koittaa tehdä lopusta päivästä mukavamman...
Alunperin mun oli aikomus otsikoida tää “Nyt viljellään vittua”, mutta en sitten ihan viittinyt...
Kommentit