Tänään heti aamulenkillä mentiin siihen eilen löydettyyn paikkaan. Niin kuin arvelinkin, niin kuvaaminen oli hankalaa "roskaisuuden" vuoksi. Samasta syystä poikien meno vaikutti väsyneeltä verrattuna aikaisempiin mettäilyreissuihin. Heti kun tuli "puhtaampaa" niin heti oltiin virittelemässä leikkiä ja juostiin lujaa. Muutama kuva sieltä kuitenkin saatiin. En ole koskaan pitänyt Sonya kovin ketteränä ja tänään siitä sain ihan konkreettisen todisteen. Halusin ottaa Sonysta kuvan kun se istuu kannon päällä. Kanto ei ollut liian pieni Sonylle. Hyvin siihen olisi mahtunut. Pakko, kun Ticokin mahtui ja on Sonya isompi. Kuitenkin Sonylla oli vaikeuksia saada kaikki neljä käpälää mahtumaan kannon päälle yhtä aikaa. Joko etu- tai takakäpälät oli useimmiten ulkopuolella. Välillä jo luovutin kun ei siitä näyttänyt tulevan mitään. Lopulta kuitenkin pikku-Sonykin mahtui kokonaan kannon päälle. Muuten Sony on Ticoa helpompi kuvattava. Sony on kiltisti kuvattavana niin kauan kunnes se vapautetaan. Kyllä Ticokin on, mutta sitten kun Ticoa ei kiinnosta olla kuvattavana, niin sen ilme on niin veetuuntuneen näköinen, että! Korvat vinossa ja silmät sirillään. Ja kun tuohon pisteeseen mennään, niin sitten on todella vaikeaa saada Ticon ilme paremmaksi. Sony ei tee koskaan tuollaista.
 
Maasto on tälläistä, joten kuvaaminen on hankalaa. (etsi koirat kuvasta) ;)
 
Sitten kun on mahdollista, niin meno on tälläistä
 
Tälle kannolle Tico istui ketterästi  Kun taas Sony ei...
 
Tämä asento oli Sonylle helpompi kuin Ticolle