Torstain toko jäi väliin, ja ehkä siihen oli hyvä syy. Sitä voi sitten ite kukin tykönään miettiä ; )
 
Torstaina arska piti vapaapäivän, joka oli iloinen yllätys! Aamulla kun olin kattonut ts:n sääennustetta, niin sen mukaan tiedossa olisi ollut samanlaista kökköä kuin oli ollut ke; puolipilvistä ja +20. Yleensähän se on niin, että jos ennusteessa sanotaan +20, niin todellisuudessa se on enemmän. Tiedä sitten miten mittaavat noita lämpötiloja. Ke oli +24 varjossa, joten oli turha edes ajatella lähtevänsä treenimään Jomin kanssa. Aamut ovat taas niin pimeitä, ettei silloin ehdi ennen töihin lähtöä. Halliinkaan kun ei tuu valoa ympäri vuorokauden. Vähän se oli kökköä, ettei päässyt treenimään Jomin kanssa.
 
Mutta to asteet pysyivät siinä +20 eikä arskaa näkynyt. Lisäksi oli vähän tuulta. En ollut uskoa, että taas oli käymässä tuuri sään suhteen. Ti & ke olivat olleet turhan lämpimiä päiviä mun makuun, ja to sitten yllättäen siedettävämpi? Olin vaan, että “jihhuu!”, kun lähdin töistä kotiin.
 
Kotona ehdin olla noin tunnin kun jo taas piti lähteä. Siinä puoli neljän aikoihin lähdin Jomin kanssa kävelemään. Bussillakin olisi päässyt, mutta kun sää oli siedettävä, päätin säästää bussilipun hinnan, ja kävellä.
 
Tunnin kuluttua oltiin litsillä. Pilvisyydestä huolimatta kävellessä oli tullut kuuma. Mulla ei ollut mitään käsitystä, että missä kunnossa litsi oli. Kun se ei näyttänyt kovin pahalta, annoin Jomin pulahtaa siellä ja siihen loppui läähätys. Sitten istuksittiin reilut puoli tuntia bussipysäkin penkillä ennen kuin jatkettiin matkaa.
 
Viiden jälkeen oltiin perillä. Tuttu paikka. Kun olin saanut kamat pois kädestä ja selästä, niin treenittiin vähän. Tehtiin jääviä ja noutoa. Jäävät menivät nappiin. Noudossa ei näkynyt malttiongelmia. Sitten odottelin ilmoittautumisen alkamista ja tietoa, että kumman jäävän tuomari valitsi tällä kertaa...
 
Kisakirjeessä oli sanottu, että ilmoittautuminen pitäisi tehdä viimeistään puoli tuntia ennen luokan alkamista. Olisinhan niin tehnyt jos olisi jossain voinut ilmoittautua. Tutut seuralaiset kysyivät, että joko olin ilmoittautunut, ja sanoin etten, kun en tiennyt missä tehdä se. Vähän myöhemmin ilmestyi pöytä, jonka äärellä ilmoittautumiset tapahtuivat. Numeroita ei ollut laitettu ennakkoon vaan ne arvottiin. Jokainen sai ilmoittautuessaan vetää numeron. Mä vedin esiin seiskan. Koiria oli luokassa yhdeksän, joten vasta loppupäässä oltiin. Höh. Mieluummin siellä alussa, mutta ei voinut mitään. Tosin oli siitä se hyöty, että oli aikaa treeniä jääviä kun sitä tuomarin valintaa tunnuttiin panttaavan. Aina ennen on ollut jossain lappu seinällä, että missä järjestyksessä ovat luokkien liikkeet. Nyt ei näkynyt.
 
Sitä oltiin nyt kokeilemassa viimeistä avon ykköstulosta... Koe kai alkoi jonkin verran myöhässä. Istumiset olivat kahdessa osassa kun koiria oli yhdeksän. Silti tuomari halusi kaikki “puhutteluun” ja moikkaukseen yhtä aikaa. Silloin selvisi, että yhden pöydän reunassa olivat luokkakohtaiset liikelistat. Tuon pienen pöydän päällä oli pari termaria, joten olin olettanut lappujen olevan joitakin hinnastoja. Jälkeenpäin funtsittuna buffaa tuolla ei tainnut olla. Toinen jäävä oli istuminen, joka ei yllättänyt.
 
Kun tuli meidän vuoro mennä istumiseen, niin taas jännitti. En kai ikinä toivu siitä, että Jomi lähti paikaltaan siinä ekassa kokeessa. Eikä asiaa varmasti auttanut se, mitä nyt tapahtui... Kuten aina, niin nytkin sydän pamppaillen laskin itekseni sekunteja ja kattelin Jomia. Sen pää liikkui jonkin verran, ja se sai lisää kierroksia jännittämiseen. Sitten jossain vaiheessa ukko vähän liikautti etutassujaan, ja sittenhän vasta pelästyin! Aloin toivoa, että liikkuri jo armahtaisi, ja kertoisi ylipitkän minsan päättyneen. Miten minsa voikaan tuntua niin pitkältä?!? Ah, vihdoinkin se oli ohi, ja saatin palata koirien taakse. Ysi tuli tästä liikkeestä. Huh, ei lähtenyt livohkaan.
 
Kukan om oli sanonut tulevansa kattomaan koetta, mutta eipä ollut häntä näkynyt. Vasta joskus meidän istumisen jälkeen ilmestyi paikalle. Jos oltais oltu ekoja, niin hän olisi missanut meidän osuuden...
 
Alunperin tuomarina piti olla Ralf Björklund, mutta sen työkiireiden vuoksi tuomari vaihtui Tiina Heinoon. Tiina oli meidän ihan ekassa toko-kokeessa ja mieleen on jäänyt pysyvästi kommentti meidän silloisesta seuruusta: “sitä oltiin vähän niin kuin päiväkävelyllä”. Olihan se aikamoista : D Mutta mitään mielikuvaa tuomarista muuten ei ollut. Ralf tunnetaan tosi tiukkana tuomarina, joten ehkä kävi tuuri kun tuomari vaihtui? Tai sitten ei...
 
Kyllä tuo Tiina vaikutti ihan samanlaiselta tiukkikselta. En aina ymmärtänyt, että mistä se rokotti pisteitä, mutta tosi pienestä rokotti. Kuten esmes yhden koiran nouto. Mun silmään näytti tosi hyvältä, joten yllätys oli suuri kun tuomari näytti seiskaa! Toki voi olla, että koira äänteli, sitä ei pystynyt kuulemaan sinne asti missä oltiin, mutta kolme pojoa ääntelystä olisi ihan liikaa. En tiedä, että mistä ne miinukset sitten tulivat. Jossain vaiheessa lopetin kokeen seuraamisen, sillä mua hirvitti kattoa muiden tuomarointia. Oli sen verran tiukan oloinen täti!
 
Koe alkoi seuruulla. Mokasin heti kun meinasin lähteä liikkeelle liian aikaisin. Argh! Juoksuun lähdettiin jo muutaman askeleen jälkeen. Se taisi olla käännöksessä vasempaan kun Jomi jotenkin eksyi oikealle puolelle. Mitvit? : D Yhtäkkiä ukko vaan hävisi näköpiiristä ja ihmettelin hetken, että onko se muka oikeesti väärällä puolella. Ajattelin, että penkin alle oltiin jo menty, joten ihan sama vaikka käskisin sen takaisin oikeaan kohtaan. Osuuden jälkeen tuomari sanoi, että se parani loppua kohden. Kun sitten myöhemmin näin pisteet, yllätyin, että niinkin paljon kuin 6,5 oltiin saatu! Olin odottanut paljon huonompaa, sillä yksi koira, joka mun silmään oli seurannut paljon paremmin, sai vaan vitosen. Se jäi mysteeriksi, että miksi niin. Ja siksi oli ylläri, että me saatiin 6,5 vaikka koira oli hetken väärällä puolella. Aijai miten nolo alku : D
 
Ruudusta tuli ysi, mutta en tiedä mistä se piste lähti. Oliskohan siitä, että näyttää videolla haistelevan maata vähän? Ja hypähdys?
 
Liikkeestä istuminen oli kymppi! Niisk ja jihhuu!
 
Luoksarista ysi, ja vissiin loppuhypyn takia lähti piste.
 
Liikkeestä seisomisesta ysi kun herra hypähtää ja istuu vinoon.
 
Hypystä ysi. Vissiin taas se loppuhyppy rokotti, mutta tämähän ei yllättänyt.
 
Näköjään aina pitää yksi liike nollata, ja tällä kertaa se oli merkin kierto : D En sitten tiedä, että oliko ukko menossa kukan om luo. Monella koiralla meni tämä liike nollille, että mikähän lie syynä. Asettelu ns. yleisöön päin?
 
Kaukoista kymppi. Mä en heti tajunnut liikkurin sijaintia ja kesti hetken ennen kuin tajusin aloittaa kaukot : D Yleensä liikkuri on ollut koiran takana, mutta ilmeisesti ei tartte olla aina siellä. Ohjaajan pitäisi olla hereillä kokeessa ;D
 
Noudosta kasi. En tiedä mistä lähti pari pistettä. Tokihan kasi on parempi kuin nolla ;D
 
Yllättäen kokonaisvaikutus oli kymppi! Kun tuomari kertoi sen mulle, olin vaan, että “oho!”. Kymppiä en todellakaan osannut odottaa kun seuruu ja merkki menivät vähemmän hyvin. Ja sitten on ollut kokeita, joissa nuo ovat menneet paremmin, mutta kokonaisvaikutus on ollut “vain” ysi. Mutta vaikka tulikin mokattua, niin ilmeisesti Jomin tekeminen oli tuomarin mielestä kympin arvoista. Ja innollahan tuo taas teki. Ei kyllä tullut sellaista fiilistä kuin kesäkuussa.
 
Sitten tehtiin joitakin liikkeitä kera megapalkan sillä välin kun kukkaa haettiin. Vähän myöhemmin jompsi sai moikata kukkaa. Kukan om seurasi parin alo-koiran suorituksen, ja sitten hän heitti kotiin. Kiitos! Tässä kokeessa oli tosi outo luokkajärjestys: avo, alo, ja evl. Kun näin aikikset, olin pettynyt, kun olin toivonut mahdollisimman myöhäistä aikaa. Onneksi kuitenkin oli ihan siedettävä sää, että sinänsä aikainen aloitusaika oli ihan ok.
 
Kun alkoi kirjojen jako, mua jännitti, että alkoiko tokoloma vaiko ei. Pisteistä mulla ei ollut mitään käsitystä ja tapani mukaan en käynyt niitä aiemmin kattomassa. Mitä turhaa kun kuitenkin pitää odottaa kirjojen jakoa. Muistin vaan miten Tiina oli tuomaroinut niitä, jotka olin nähnyt... En ollut uskoa kun siirryttiin palkintosijoihin eikä vieläkään ollut sanottu Jomin nimeä! Ehkä sittenkin alkoi loma...? Kolmas oli jo sijoitettu. Seuraavaksi alettiin tavata Jomin nimeä, ja kun kuulin pisteet, olin vaan, että voi ei. Nih. Kannattaisi ehkä hankkia tietoa eikä olettaa asioita ; ) Vieläkään en tiedä, että mikä on se ykköstuloksen raja, mutta nyt täytyy korjata edellisen kirjoituksen sanomisia. Luulin, että raja on 260 p, joten siksi möläytin, että Jomi sai rimaa hipoen ykköstuloksen. Niin ei todellakaan ole, jos vielä torstain 256,5 pisteellä sen sai. 256,5 pistettä oli saalis tällä kertaa ja sillä tosiaan napsahti toinen sija, ja TK2! Aijjettä mä olin helpottunut! Sittenkin alkoi toko-loma! Palkinnoksi saatiin hieno lasinen esine, jossa päivämäärä ja paikka. Ja purkillinen koiranruokaa. Ihan kivat palkinnot. Toistaiseksi on käynyt niin, että Jomi on aina sijoittunut toko-kokeessa. Saas nähdä jatkuuko tämä putki seuraavassa luokassa, joka on voittaja. Enpä olisi ikinä uskonut, että mulla voisi olla koira, jonka kanssa jossain vaiheessa aletaan ihmetellä voittajan liikkeitä! Ja tätä on jo multa kyselty, joten kerron nyt tässä, että vielä(kään) tähtäin ei oo TVA-arvoon. Se tuntuu vielä aivan liian kaukaiselta ajatukselta. Mennään luokka kerrallaan ja katotaan mihin riittävät tiedot ja taidot, ja mielenkiinto. Jos voittajassa joskus kisataan, niin sitten taas koitetaan saada se TK3, kun onhan se taas mukavampi dokumentti tokosta kuin TK2, joka sekin on jo kyllä aika hieno.
 
Toko-sähläilyt videolla. Meni kahteen videoon kun kuulemma ihan yhtäkkiä kamera lopetti kuvaamisen. Todella kummallista, sillä ihan näppärästi ilman ongelmia oli kuvannut Vöyrissä ja muutenkin. Asetusten mukaan yhtäjaksoista kuvaamista pitäsi olla 29 min. Tiedä sitten noista vempeleistä...
 
 
 
Mutta nyt loppui ruudun raahaaminen repussa ajaksi x. Mehän ollaan aikataulusta edellä, joten hyvin voidaan pitää lomaa ; ) Kattokaas kun alon liikkeitä nyhvättiin kolme vuotta, joten sen perusteella Jomin olisi pitänyt korkata avo vasta kuusivuotiaana ;D Nythän äijjä on vasta reilut neljä vee, joten hyvin voidaan pitää lomaa vaikka miltei puolitoista vuotta! Just nyt oon totaalisen kyllästynyt treenimään tokoa kisamielessä. Yök. Nyt lomaillaan tästä lajista ja voivotellaan voin liikkeitä joskus myöhemmin. Toki käydään ohjatuissa treeneissä, mutta se onkin lähinnä sellaista mukavaa höntsäilyä.
 
Palkintokuvia sitten joskus. Latailu jatkuu edelleen enkä nyt oo saanut aikaiseksi edes otettua kuvia. Enkä just nyt tiedä koska saan kun tässä on muutakin mielen päällä...
 
 
             i6.jpg
 
 
 
                              i17.jpg
 
 
 
             i19.jpg
 
 
Kuvista alimman nappasin kun heittelin Jomille palkintonameja posetuksesta. Ukko näyttää aika veikeältä.