Hyvää pääsiäistä vaan! Vielä ehtii toivottamaan kun se ei ole ohi, heh. Tässä on ollut pari “juoksupäivää”, mutta nyt on pari rennompaa päivää, jotka on jo suunniteltu täyteen tekemistä.
 
Perjantaina polkaisin kympiksi mittelipentusia kattelemaan. Aluksi oltiin ulkona jonkin aikaa. Kylläpä olivat pikkuiset kasvaneet ja pörhistyneet vajaassa parissa viikossa! Oli jotenkin suloisen hupaisaa katella pienten pihalla temmeltämistä kun mitään tassujen töminää ei kuulunut. Vaikka vauhtia oli, meno oli siltikin jotenkin pumpulimaista. Kuopasta oli tullut kaikkien suosikki. Ruskealla näytti vieläkin olevan rutkasti itseluottamusta. Välillä kun katteli sen liikkumista, niin melkein saattoi nähdä sen sanovan “minä, minä, minä” ;D Touhukas ja osallistuva kaveri.
 
Leikin ruskeen kanssa lapasellani. Oli kuulkaas ihan pieni suojelukoiran alku, joka roikkui mun lapasessa! Ainakin ärinästä, tai oikeammin narinasta päätellen ;D Pito myöskin oli hyvä, että ei ihmekään kun pentunen voitti itelleen mun lapasen. Kipitti kopan taakse saaliinsa kanssa, mutta yksin ei saanut juhlia voittoaan vaan joutui uuteen taistoon. Alla pieni videopätkä parista pennusta mun lapasen kimpussa.
 
 
Pentuja tuli moikkaamaan ohikulkenut isä kahden poikansa kanssa. Aikamoisia huomiomagneetteja tuollaiset pienet karvapallot.
 
Kun mentiin sisälle, niin ruskea lipitti vettä kolmeen otteeseen. Taitaa olla yksi niistä, jotka juovat huvikseen vettä. Kaksi muuta eivät innostuneet nesteestä noin paljoa.
 
Hetken aikaa pennut touhusivat ennen kuin kaikki olivat unten mailla. Ruskea oli viimeinen. Sillä tuntui piisaavan virtaa.
 
Pentujen nukkuessa me karvattomat kulutettiin aikaa juttelemalla. Sitten jonkin ajan päästä pentu toisensa jälkeen alkoi heräillä ja me saatiin huomata miten hyvin ruskea oli sitä vettä tankannut. Parit kunnon lätäköt se teki paperin päälle, mutta ainakin yhden lätäkön lirautti matolle. En tiedä tuliko lätäköitä enempää kun kolme tuntia meni tosi nopeasti. Pidempäänkin olisi tehnyt mieli olla, mutta piti lähteä kotiin, ettei tullut lentävää lähtöä seuraavaan paikkaan.
 
Oli kyllä ihanaa saada seurata pentujen touhuamista ja muutenkin oli kiva nähdä ne toisen kerran. Kiitos tästä : )
 
Meni taas ruskeavoittoiseksi höpinäksi, mutta se oli touhukkain. Kyllä ne kaksi mustaakin puri jotain lelua ja näin, mutta olivat kuitenkin enemmän taustalla. Reippaita koiranalkuja nekin. Alla on vielä toinen videopätkä. Siinä pari pentusta touhuaa muovipurkin kanssa.
 
 
Ja ne kuvat
 
Ou, musta poika on ilman kotia, että jos joltakin löytyy mittelinmentävä paikka, niiiiiiin... ;)
 
Kotona olin reilun tunnin ennen kuin piti lähteä seuraavaan paikkaan. Pojat varmaan tykkäsivät hyvää, että taas ne jäivät keskenään...
 
Seuraavaksi menin lihomaan siskontytön synttäreille. Oli hyvät tarjottavat, joten herkkua upposi niin paljon, ettei mun tarvinnut syödä mitään ennen seuraavaa aamua : D Päivänsankari sai ison kasan lahjoja, joten nyt taitaakin riittää touhuamista pitkäksi aikaa.
 
Kotona laitoin pentukuvat lataukseen ja menin lukemaan sänkyyn. Virhehän se oli, sillä nukahdin. Vielä ei olisi tarvinnut alkaa koisimaan, mutta mutta...
 
Niin kuin jo pe aamuna, niin samoin myös la aamuna olisin halunnut mennä poikien kanssa hallille, mutta porttari se vaan näyttää jatkuvan :/ Jos olisin päässyt eilen aamulla hallille, niin siinä olisi ollut pojille oikea toiminta-aamu, mutta nyt oli tyytyminen vain kolme tunnin ulkoiluun ja näin.
 
Tkamu oli taas täällä päin, joten saatiin sovitettua aikataulut yhteen niin, että treffattiin la aamulla kello ysi. Otin kameran mukaan kun halusin koittaa rallyn kuvaamista. Jep, meidän oli tarkoitus vähän rallyilla. Ennen tkamun tuloa yritin ottaa pojista yhteiskuvaa koulunpihalla. Tico taas... oli Tico... Istui korvat kohti niskaa taitettuina. Toivoin, että olisin ehtinyt ottamaan kuvan ennen tkamun tuloa, sillä hyvä olisi ollut, että pojat olisivat olleet eri paikoissa kiinni. Etenkin Sony saattaa näykkiä muita kun käy kierroksilla ja sitähän nuo tekevät kun näkevät tutun auton.
 
 
             r.jpg
 
 
             r1.jpg
 
 
Ticolla oli just alkanut yksi korva nousta kun tajusin ajan loppuneen. Kun tkamun auto tuli, niin Ticon korvat nousivat ylös. Siinä oli mun ainoa tilaisuus ottaa kuva pojista. Sitten piti mennä varmistamaan, ettei kukaan näyki ketään kun kilpaa tulijaa haukkuivat. Pahimman mökän mentyä laitoin ukot kiinni eri paikkoihin. Mökähän jatkui, joten ehdotin, että mennään vähän kauemmas. Siinä paikassa kun ei kuullut mitään. Hyvä, jos edes omia ajatuksia.
 
Tkamu laitteli maahan kylttejä ja juttelun lomassa todettiin sääkin ihan ookooksi. Noh, eipä mennyt aikaakaan kun tuulenpuuska heitteli muutamaa kylttiä. Piti ettiä isompia kiviä pitämään kyltit paikoillaan. Tkamulla ei ollut kylteille pidikkeitä.
 
Ennen kuin  eka koira pääsi radalle, niin meidän ihmisten piti tietty treeniä suulihaksia, jotta sitten onnistui koirien kehuminen ja muu radalla ;D Ja tietty tämä vetreytys piti uusia kun koiriakin oli peräti viisi kappaletta! ;DDDDD
 
No joo, vanhalla meiningillä siis taas mentiin: “päläpäläpälä...” xD Mutta kyllä koiratkin pääsivät tekemään. Ekana pääsi Sony, joka just silloin sattui olemaan hiljaa. Rata oli seuraavanlainen: 360 v –> eteen, takaa sivulle, istu –> istu, maa –> käännös o –> 270 v –> askelsarja eteen –> täyskäännös v –> juoksuun –> pujottelu –> normivauhti –> istu, maa, koiran kierto –> maali. Mitään pujottelutötsiä meillä ei ollut. Jos olisin tiennyt tötsien tarpeen, niin olisi multa löytynyt neljä moista. Kun meikä hyytyi tötsättömässä pujottelussa, niin piirrettiin maahan jotain pieniä ympyröitä merkkaamaan tötsiä. Sitten onnistui pujottelu paremmin : D
 
Alkuun Sony ei keskittynyt. Se ei ollut mukana kun piti tehdä 360 v. Jomilla oli sama juttu. Tico oli ainoa, joka oli heti mukana ja onnistui heti 360 v:n tekemisessä. Kaikki koirat saivat tehdä kaksi rataa. Eipä noista nyt ihmeempiä kommentointeja ole. Virheitä tehtiin (kuvista kyllä näkee : D), mutta pääasiassa radat menivät ihan ok. Ja kivaa oli! Höpöttelystä huolimatta oli vielä noin puoli tuntia aikaa ennen kuin tkamun piti lähteä, joten nopea toinen kierros vähemmillä puheilla.
 
Rallykuvat
 
Pari tuntia meni kyllä tosi nopsaan ja tämän jälkeen olikin ihan mukava jättää pojat koisimaan kun ite lähdin taas lihomaan. Ei siinä ollut kuin minsa tai kaksi ylimääräistä kun olin pessyt koirat, vaihtanut vaatteet, ruokkinut turrikat ja vähän siistiytynyt, ennen kuin äippä tuli pihaan. Nappiin suunniteltu aikataulu siis!
 
Mentiin käymään Paraisilla mummin luona. Nyt olin vihdoinkin muistanut ottaa mukaan kameran. Niin monen monituista kertaa olin harmitellut mummin luona kun en ollut muistanut ottaa mukaan kameraa. Usein mummin luona on paljon Ticoa muistuttava monirotu. Siltäkin löytyy takakannukset. Taitaa olla ykköset. Nyt se vihdoinkin tuli taltioitua kamerani muistikortille ja tekin saatte nähdä tämän koiruuden. Muistaakseni koiruus oli vuoden tai kaksi Ticoa vanhempi. Jah... öh... kilon tai kaksi Ticoa painavampi ;D Niin, ja molemmat viihtyvät sammakkoasennossa.
 
 
             r132.jpg
 
 
             r133.jpg
 
 
             r134.jpg
 
 
             r135.jpg
 
 
Mumminkin luona tuli huolehdittua sokeritasapainosta. Oli tarjottavaa, kuten pullaa, keksiä ja kakkua. Kakku oli prinsessakakku. Tiesin, ettei se ole mun juttu, mutta näön vuoksi otin pienen siivun. Seuraavaksi en kyllä ota. Tuo kaakku on jotain niin ällönmakeaa, että tämmönen sokerihiirikin menee vihreäksi sitä syödessään. Ehkäpä vihreys johtuu siitä, että kaakku on vihreä ja näin ollen se heijastaa mun naamaan? ;D
 
Tarjottavien lisäksi meni pätkiksiä miltei koko pieni kulhollinen mitä niitä oli olohuoneen pöydälle laitettu... No kun ei niitä näyttänyt muut syövän, niin pitihän niitä syödä, jotteivät menisi pilalle ; )
 
Kotona laitoin sitten rallykuvat latinkiin ja menin lukemaan. No joo, sen taas tiesi miten siinä sitten kävi...
 
Eikä päästy tänäkään aamuna hallille. Voi möhnä! :/ Jospa sitten huomenna...!!!?