Jomi... Kun ajattelen tätä koirapoikaa vaihtoehtoja on kaksi: 1. Joko sanat juuttuvat kurkkuun kun en vaan saa sanottua miten ihana ja aintulaatuinen tämä ihana koira on. Tai 2. Sanoja tulee suorastaan tulvana, kun yrittää saada muut ymmärtämään koiran ainutlaatuisuuden.

Tänä vuonna synttärit menivät vähän erilaisemmissa merkeissä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Lauantaina Skimras Vigi, Jomin poika matkusti isänsä kanssa Ahvenanmaalta meille, ja eikä tullut pelkästään isänsä synttäreitä juhlimaan, vaan on tullut jäädäkseen. Vihdoinkin mulla on ainakin pieni palanen Jomia sitten kun ihanuuden synttäreitä ei enää vietetä... Saa nähdä tuleeko pojasta yhtä ihana kuin isästään. Isot on tassunjäljet, joita toivoisin pienen seuraavan.

Jomi, sinä ihana, charmantti, fiksukäytöksinen, nokkela koirapoika täytät tänään 7 vuotta. Se on jotenkin katkeransuloista. Jo 7 vuotta... Koiran iäksi ei vanha, mutta Jomin iäksi on...

Kaikesta huolimatta paljon onnea sinä rakas ihanuuteni <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 Toivottavasti saan onnitella sinua vielä monen monta kertaa.

 

j1.jpg

 

j2.jpg

 

j3.jpg

 

j4.jpg

 

j5.jpg

 

j6.jpg

 

j7.jpg

 

j8.jpg