Ettäs tiijät, Jomi...
 
Mikäköhän siinä on, että usein maanantai vaan pyyhkiytyy pois mielestä? Eli siitä ei sitten liene mitään raportoitavaa.
 
Tiistaiksi ennustettiin hellettä ja en ollut kovin innostunut ajatuksesta kävellä helteessä tunti silloin ja toinen tällöin. Niin oli tehtävä jos aikoi rallyyn mennä.
 
Mutta oli iloinen ylläri kun tiistai aamuna katoin ikkunasta: arska ei helottanut vaan oli pilvistä. Jippii, ainakin toiseen suuntaan päästäis ilman helotusta. Vaikka arska lymysi pilviverhon alla, niin silti oli hiostavaa.
 
Nyt oli Jomin vuoro muistella rally-juttuja. Vähän jänskätti, että miten saan Jomin tekemään kun ei olla treenitty yhtään + Jomin hihnakävely on edelleen arsesta.
 
Jomi kiinni seinään, jossa herra odotteli hiljaisena ja mä tutustuin seuraavanlaiseen rataan: istu, maa, koiran kierto –> spiraali o –> 270 o –> askelsarja eteen –> käännös v –> eteen, sivulle, istumatta liikkeelle –> sakukäännös –> istu, ohjaaja ottaa 90 askeleen oikeelle ja kutsuu koiran sivulle –> istu, juoksuun –> pujottelu –> normivauhti –> 270 v –> maali.
 
Voi olla, että ekan ja tokan kyltin välissä oli joku kyltti. Hitto, kun ei ehdi kirjoittamaan heti. No mutta, kaikesta huolimatta Jomin kontakti ei ollut hävinnyt minnekään. Innolla ja hienossa kontaktissa Jomi teki rataa. Intoa oli vähän liikaakin, sillä sählinkiä esiintyi. Ekalla kyltillä mulla oli tarkoitus pitää Jomia vähän pidempään maassa ja koiran kierrettyäni palkkasin Jomin. Herra pomppasi ylös ja laitoin sen uudelleen maahan.
 
Kyltti, jossa koira otettiin eteen ja sitten sivulle, jne., niin siinäkin mulla oli aikomuksena istuttaa Jomia hetki mun edessä. Herrapa luki kyltin ja tuli itekseen mun sivulle ;D Ja kun se ei kelvannut, pieni kokeili takaakiertoa.
 
Sakukäännöksessä ukkeli meni ihmettelemään sivulla olevia tötsiä sun muita.
 
Kyltti, jossa koira piti jättää istumaan kun ohjaaja ottaa askeleen, niin tein sen ensin väärin. Sekoitin sen kylttiin, jossa koirakko tekee yhdessä tiiviin käännöksen oikeelle. Otettiin sitten uusiksi sakulta asti ja nyt käännös meni paremmin. Tötsät sun muut saivat olla.
 
Vaikka Jomi nyt vähän turhan täpinöissään olikin, niin olin kyllä iloinen, että Jomi teki juttuja innolla eikä haahuillut missä sattuu.
 
Toinen rata oli malttirata. Pidin Jomia maassa pidempään ja palkkailin siitä, samoin tein siinä, jossa Jomi “luki” kyltin ja sitten siinä, jossa ohjaaja ottaa askeleen. Jomi pysyi paikoillaan, mutta näytti siltä, että pienikin rasahdus olisi hänelle merkki liikkumisesta. Herra tuijotti mua intensiivisesti ja oli ihan sen näköinen, että “joko, joko, joko???”
 
Kolmatta rataa ei tällä kertaa ollut kun oli pari koirakkoa edelliskertaa enemmän. Jotain pientä olisi voinut mennä ottamaan, mutta mun oli lähdettävä, jotta ehdin bussiin. Inhottaa lähteä tolleen “kesken kaiken” :/
 
Oli edelleen pilvistä ja se vain ilahdutti, ettei tarvinnut kävellä helotuksessa kotiin. Taivas alkoi rakoilla kun lähdin töihin, mutta siinä vaiheessa olin jo voiton puolella, joten iiihan sama mulle, vaikka arska olisi tuolloin herännyt.
 
Keskiviikkona oli pakko mennä kauppaan. Elämä ilman maitoa on hankalaa. Korvailin maitovajetta poikien piimällä, mutta piimää ei esmes voi laittaa puuroon. Mua ei kiinnostanut lähteä pyörällä kauppaan, joten tein reissun poikien kanssa. Suunnistettiin kauppaan mahdollisimman aikaisin, jotta saisi tuotteet tuotua viileämmällä säällä.
 
No jaa... Heti puol seiska oli tosi lämmin, joten se mun masterpläänistä. Ja tiedä sitten miten masterplääni on se, että koitan nyt Jomille opettaa paikan, jossa sen pitää kävellä. Edelleen ukko on kuin höyryjuna kävellessään hihnassa. Sillä on ihan mahoton kiire. Jos pysähdyn, Jomi ottaa kontaktia ja alkaa kävellä mun vieressä tyyliin toko. Ihan sellaistakaan en tahtoisi, joten vapautan ötökän ja sekunnin päästä kuuluu tsing merkkinä siitä, että hihna on kireänä. Jos isoset pysähtyy merkkaamaan, Jomi on vaan, että höh ja pöh, ja ei malta pysyä paikoillaan. Kun jatketaan matkaa, niin ukkeli ilmeisesti yrittää saada kiinni menetetyt sekunnit kun se oikein lähtee juoksemaan. Noh, senhän jo arvaa, että sen seurauksena hihna on taas kireänä...
 
Pari piimää ja milkkiä haettiin ja sattuipa, että oli laputettuna savulohi- ja savuporolaatikoita. Niitä myöskin pari tsipaletta mukaan. Onpahan muutamalle kerralle nopeaa sapuskaan tarjolla ja sitä lähipäivinä tottavie tarvitaan. Mietityttää kyllä, että missä fiiliksissä on tämän vkl:n jälkeen...
 
Kotona oli pakko suihkutella kun oli niin hiki. Sitten otin pienet varmistusunet, että jaksoi taatusti työvuoron.
 
Torstaina oli taas sama meininki, sillä kaksi piimää ja maitoa ei riitä seuraavaan kauppareissuun. Tarvittiin toinen samanlainen setti. Nyt oli viileämpää kun lähdettiin liikenteeseen. Asteet kuitenkin nousivat, vaikkei arska helottanutkaan. En siis säästynyt suihkuttelulta.
 
Onneksi säästyin irtokoiran hyökkäykseltä. Joku päjö oli liikenteessä bokserin, pyörän ja vehniksen kanssa (tai joku sen tapainen). Vehnis oli irti. Pojat kävelivät nätisti mun vieressä ja liekö se muka oli sille päjölle merkki siitä, että mun koirien luo voi tulla. Voi nyt ketun rumempi sukulainen sentäs! Kun tajusin, että se vehnis vaan jolkotteli kohti meitä (mies seisoi boksunsa kanssa kauempana paikoillaan), niin sanoin päjölle, että ottaa rakkinsa kiinni. Päjö naureskeli ja sitten kutsui vehnistä, joka ei heti totellut. Onneksi kuitenkin lopulta totteli eikä tullut mun koirien luo! Päjö laittoi vehniksen istumaan (ei pitänyt siitä mitenkään kiinni) ja näytti kädellä, että voi tulla. Siis oikeesti mikä k**ipää!!! En todellakaan luottanut siihen, että se vehnis olisi pysynyt siinä, joten en lähtenyt ohittamaan idiootteja vaan loikin ison tien poikki toiselle puolen tietä. Onneksi liikenne oli hiljaista tuolloin. Sanoin päjölle muutaman valitun sanan. Kyllä ottaa päähän tollaset idootit >:( Vaikka nyt selvittiin ilman isompaa kahakkaa, niin taas tuli olo, että ehkä olisi vaan parempi pysyä omalla pihalla...
 
Aamusella putsasin ja täytin altaan. Putsaaminen oli taas helppoa, kun pientä lätäkköä lukuunottamatta allas oli tyhjä. En usko, että vesi olisi minnekään niin nopsaan haihtunut. Tuossa altaassa on vähän turhan lötsöt reunat ja jos ukkeleita ei huvita hypätä altaaseen, vaan marssivat reteesti reunan päältä, niin kyllähän silloin pääsee karkuun vettä. Pyyhkeellä pyyhin isoimmat moskat pois ja vaihdoin tukiastioidenkin vedet. Piti lisätä pari uutta tukiastiaa altaan ulkopuolelle kun reuna rötkötti niin, että vesi pääsi karkuun. Saas nähdä, että antaako Jomi niiden pienempien astioiden olla rauhassa.
 
Sitten piti hypätä pyöränsatulaan. Poljin tarjousten perässä, heh. Sittarissa on nyt kokis tyrkyllä. Normisti se on turhan kallista, joten piti käydä sitä hakemassa. Onpahan juomaa sitten joskus vaikka pitsan kaveriksi. Tai sipsien. Nekin olivat tyrkyllä, joten tuli otettua niitä. Normihinnoilla en niitä suostu ostamaan. Ehkä uv on poikkeus, sillä pitäähän sitä olla sipsejä jos on onnistunut saamaan uuden Simpsonit boksin. Muuten rouskuttelen vain tarjouslastuilla. Ja jottei elämä kävisi liian terveelliseksi, niin hain uuden satsin tripla Classic-puikkoja :D
 
Tänään on rallykisat Tuorlassa. Sitä kisaa tuli jonkin verran harkittua, onhan se ihan lähellä, vain tunnin kävelyn päässä. Olisin raahannut kaikki ukot sinne ja häkin. Siinäpä olisi ollut muille ihmeteltävää kun karavaani TripleTan olisi ilmestynyt paikalle :D Jahkailu sai pisteen tkamun ansiosta ja ei sitten mennä tänään kisaamaan. Olisi ollut iltakisa ja se jotenkin kuulosti kivalta. Helvetillisessä helteessä olisi pitänyt kisata ja luulenpa, että Sony olisi ollut perässä vedettävää sorttia. Jomi taas olisi ollut hämmentynyt uudesta ympäristöstä ja osa radasta olisi kaiketi ollut haahuilua. Tico kai olisi saanut korkeimmat pisteet kun on sellainen herra virtanen. Nonnih, tulipa sitten kisattua nuokin kisat ;DDD