Hyvätyyppinen liian pieni uros, joka melkein täysin valkoinen hieman cremeä selässä. Hyvät korvat & silmät. Erinomainen purenta. Hieman etuavat lavat. Kaksoiskannukset. Hyvä rintakehä. Hyvin kannettu häntä. Hyvät liikkeet & luonne. Väri määrää palkinnon. T 8.8.2009
 
Erittäin hyvän tyyppinen ja kokoinen kaunis pää. Pigmentti saisi olla parempi. Hyvä purenta. Hyvät korvat. Hyvä häntä. Hyvät kulmaukset. Turhan tukevassa kunnossa. Hyvin vaalea keksin värinen. Miellyttävä luonne. EH 9.6.2012
 
 
Molemmissa oli tuomarina Zidy Munsterhielm-Ehnberg. Ylemmässä Zidy arvosteli junnun ja alemmassa valion. Yhteistä noille arvosteluille on se, että molemmissa Sonyn väri tuntui kismittävän tuomaria ja etenkin alemmassa arvostelussa tuli sellainen olo, että sitä ihan painotettiin kun piti kahdesti asiasta mainita. Huvittavaa :D Ja mitä noihin Sonyn läskeihin tulee, niin kuinka moni osaa kertoa minkä värinen panta Sonylla on kaulassa noissa edellisen kirjoituksen kukkakuvissa? Kyllä sillä on kaulassa noin 5 cm leveä panta ja sen pannan paljastaa vain se “kolo” joka on kaulan tietämillä. Muuten panta uppoaakin mukavasti noihin Sonyn läskeihin, joka myös turkkina tunnetaan. Sillä on niin mahottoman paksu tuo turkki ja nyt kun vielä näyttää, ettei herra aio luopua siitä edes kesäksi, niin kyllä tulee tukalaa sitten kun helteet pamahtaa päälle. Sonyn karvanlähtö on ollut todella minimaalista. Tico taas varisee kuin joulukuusi joulun jälkeen.
 
Tuossa ylempänä olikin tämä kirjoitus tiivistettynä. Seuraavaksi on tarjolla vaan turhaa höpönpöppöä ;) Jees, mä en yleensä valkkaa näyttelyitä tuomarin mukaan, mutta tämä oli poikkeus. Heti, kun huomasin, että kyseinen tuomari on miltei naapurissa, niin piti pistää ilmo menemään. Sehän oli saletti, että tuonne halusin mennä ja siksi olikin helppo laittaa ilmo menemään jo reilusti ennen kuin halvemman päivämäärä oli edes lähellä umpeutumista. En ole koskaan ilmonnut koiraa mihinkään kehään noin aikaisin ja tuskin tulen sitä toiste tekemään. Ilmon postitettuani jäin toivomaan, ettei tulisi tuomarimuutosta.
 
Tuomarimuutosta ei tullut ja lauantaina oli edelleenkin päämääränä Salo. Kehä oli vasta klo 13 aikaan, joten edes mulla ei ollut kovin aikaista herätystä. Ehkäpä juuri tuon takia toiminta ennen lähtöä oli laiskaakin laiskempaa. Edellisenä päivänä oli tullut syötyä vähän tyhmästi ja se vaikutti mun yöuniin. En enää muista koska menin nukkumaan, mutta muutaman tunnin olin koisinut kun heräsin ja lähdin poikien kanssa käymään pikku lenkin siinä puolenyön jälkeen. Oli muuten aivan ihanaa kävellä silloin ulkona! Oli just sopivan viileää, hiljaista ja rauhallista. Ei ollut pimeää vaan sellaista hämärää ja taivaalla vielä näkyi pientä punerrusta auringonlaskun jäljiltä. Lähipellon päällä oli usvapeitto.Ihan nautti olla ulkona.
 
Sängyssä pyöriskelystä sen sijaan en nauttinut. En saanut unta moneen tuntiin. Tuona aikana laitoin merkille, että nyt on taas sitä aikaa kun koko yön aikana ei edes tule täysin pimeää. Uni sitten tuli joidenkin tuntien jälkeen ja arvatkaapa vaan oliko helppoa nousta sitten kun kello soi? Niin, ehkä sitä voisi vähän enemmän miettiä mitä pistää poskeensa jos on määrä nukkua tiettyyn aikaan...
 
Taivas oli pilvien peitossa kun lähdin poikien kanssa ulos. Kun oltiin miltei tultu takaisin kotipihaan, niin tunsin vesipisaroita. Nopeasti harjasin Sonyn pihalla ennen sisälle menoa. Harjasin sen siltä varalta, että jos se olikin viimeinen mahdollisuus harjata herra. Märkää koiraa on vähän ikävää harjata. Harjaus olikin tällä kertaa ainoa puunausväline näyttelyä ajatellen. En ollut pessyt Sonya, ettei se haalistuisi tai jotain ;D
 
Kun päästiin sisälle, sadepisarat tanssivat peltikatolla. Jei... Se sitten pisti mietityttämään. Mietinnän päätteeksi soitin äipälle ja kysyin, että sopiko sille jos se tulisikin tuntia myöhemmin. Mua ei inspannut ajatus seistä kaksi tuntia kaatosateessa näyttelypaikalla ennen kehää. Eikä siitä aikaisemmin menosta olisi juurikaan ollut hyötyä kun ei oltais voitu tehdä muuta kuin kököttää. Ja olihan sekin ihan kiva ajatus, että Ticon tarttis sitten olla vähemmän aikaa yksin.
 
Siinä vähän vaille yksitoista päästin Ticon pihalle vessa-aikeissa, mutta mönkään meni. Samalla hetkellä kun Tico oli päässyt ulos, ajoi äippä pihaan. Tico nosti mekkalan. Käskin sen maahan, jolloin herra hiljeni, mutta vain hetkeksi, sillä turkissa selvästi kihelmöi päästä moikkaamaan tuttua. Noh, arvata saattaa, ettei Ticon vessailusta tullut mitään.
 
Mä olin Sonyn kanssa takana kun äipän koira oli kuskin vieressä. Kun saavuttiin näyttelypaikalle, niin siellä oli sateetonta ja kuivaakin. Mahtoi jotkut ihmetellä kun autosta tuli ulos sadepukuinen koira ja omistaja, jolla oli päällään kumipuku ja kumpparit. Kotipuolessa satoi ja sadetta oli luvattu, joten siihen piti varautua. Kun oltiin päästy kehän viereen, niin pystytin Sonylle mökin, jonka päälle viritin sadeviitan. Siellä herra saisi pitää sadetta, jos sellaista tulisi. Ite kuoriuduin kumipuvusta ja muista sadevermeistä kevyempään vaatetukseen. Kello oli joku 12 kun päästiin kehän viereen.
 
Kohta meidän luo tuli neese-nessukka omistajansa kera. He olivat olleet paikalla jo jonkin aikaa. Lähdin käyttämään Sonya veskissä. Samalla vähän treenailin ja harjasin herraa. Sitten Sony sai mennä mökkiin kun nessukan kanssa tuppasi mennä leikiksi niin, että hiekka vaan lensi. Siinä sitten odoteltiin kehää jutellen.
 
Sony oli pakko ottaa pois mökistä hyvissä ajoin ja leikiksihän koiruudet heti homman laittoivat. Vesikuppi sai hiekkapohjan. Menin vähän kauemmas nessukasta ja sitten sujui ihan ok. Mutta jos koiruudet pääsivät tietylle etäisyydelle toisistaan, niin heti alkoi sätkiminen leikkiliikkeiden merkeissä. Nessukan omistajalta kuulin, että näyttelyyn ilmottu toinen kermapoika ei tulisikaan paikalle.
 
Kehä oli aikalailla aikataulussaan ja noin yhden aikaan koitti pikku-neidin näyttelydebyytti. Kummastusta herätti se, että neiti nostettiin pöydälle! Mä mietin, että jos Sony pitää laittaa pöydälle, niin moro vaan... Neiti oli oikein nätisti kehässä ja ihan odotetusti kehäsihteeri alkoi hypistellä ruusukkeita. Mitäpä muutakaan tälle valloittavalle tytsille olisi voinut antaa kuin ROP-pentu & KP-ruusukkeet? Jei, mahtavaa!
 
Sitten oli meidän vuoro. Seisotuksessa tuomari tutki Sonyn. Sitten ympäri, et ja seisotusta. Sony liikkui hiljaa ja nätisti ja seisoi tosi hyvin. Niin kuin jo tiedätte, niin saatiin sininen nauha (vielä jaettiin nauhoja). Ei se mua harmittanut. Onhan EH parempi kuin T. Sää oli paras mahdollinen, sillä oli pilvistä eli Sonyn väri kyllä näkyi eikä hävinnyt auringonsäteisiin. Liekö tämä oli ainoa tuomari, joka ei kysynyt Sonyn ikää. Ainoat sanat, jotka tuomari sanoi olivat “ympäri ja et”.
 
Neuvoin pikku-neidin omistajaa hakemaan palkinnot. Pitäähän sitä estää laittamasta vahinkoa kiertoon. Ite kun en osannut Sonyn ROP-pentu poksua hakea. Sitten vaan kamat kasaan ja kohti kotia. Matkalla huomasin, että oli jopa piristävää päästä pois näyttelystä ennen ryhmäkehiä, ilman tuntien odottelua. Näin lyhyttä näyttelyreissua mulla ei kai oo koskaan ollutkaan! Siitä huolimatta sänky oli mun määränpää mahdollisimman nopsaan. Väsytti törkeesti eikä se nyt ollut ihmekään. Sitten kun heräsin, aloin käydä läpi mun valokuvatiedostoja. Siinä hurahtikin useampi tunti ja ei kyllä kiinnostanut tietokone sen jälkeen seuraavana päivänä. Nyt sitten jaksoikin naputella tämän tänne.
 
Sonyn poskessa on jotain kummallista. Huomasin sen lauantaina illalla. Karvat rakoilivat siihen malliin, että mä jo valmiiksi värisin inhosta kun luulin löytäväni poskesta punkin. Enpä löytänyt. Sen sijaan löysin kaksi pientä veristä pistettä. Ekana tuli mieleen käärmeenpurema, mutta kai Sony olisi oireillut jos sellaisen olisi saanut. Ticon suusta ei löydy niin pieniä rei´ittimiä tai sillä välimatkalla, joka niillä pisteillä on. Verta ne pisteet ovat vuotaneet vain vähän kun se ei karvoissa näkynyt lainkaan. Kohta on vähän koholla. Aika kummallinen juttu. Nyt oon putsaillut ja seuraillut sitä. Mitään vaarallista se tuskin on kun Sony on ihan oma itsensä.
 
Olisipa lauantaina samanlainen sää kuin oli Salossa. Oli just sopivaa kun ei ollut kuuma eikä kylmä. Lauantaina vaalea läski toivottavasti karistaa edes vähän ylipainostaan ;)