sunnuntai, 14. joulukuu 2014
Kuulemma tänä vkl oli lumimyräkkä jossain päin Suomea. Vaikkei se meille osunutkaan, niin emme silti jääneet lumetta. Pe-la yönä kävin kahden aikoihin triplettelemässä ja silloin satoi vettä. Näin ollen olin iloisesti yllättynyt kun la aamulla olin päästämässä poikia pihalle: maassa oli lunta! Puilla ja puskilla oli kaunis kuorrutus jo kolmannen kerran tänä vuonna.
Kun sitten muutamaa tuntia myöhemmin ehdin pihalle poikien ja kameran kanssa, huomasin, että puiden kuorrutus oli sulamassa pois. Ja tosiaan tällä kertaa tuli lunta niin vähän, etten tehnyt pojille lumihampparia. Lunta olisi saanut raapia ympäri pihaa ja sitten pihasta olisi tullut ikävän lumeton.
Siispä lumen innoittamana ulkoilutin kameraani tänä vkl. Tänään pienestä pakosta tavallaan. Jahka olin löytänyt noin viikko sitten kadonneen kongin, täytin kongit maksalaatikolla ja laitoin noin tunniksi pakkaseen. Sitten laitoin kongit ulkopöydälle, josta jokainen turrikka sai valita omansa. Valinta meni sikäli hauskasti, että Sony otti ainoan mustan kongin. Aikoinaan ostin sen sille. En enää muista miksi Jomi sai toisen punaisen kongin. Ehkei ollut muita värejä. ?
Olin pihalla kun pojat yrittivät saada herkkua masuunsa. Olin pihalla, jotta voisin löytää kongit helpommin. On tuota lääniä nyt kuitenkin sen verran, että ei sieltä välttis ihan heti löydä kadonnutta kongia. Ja tuo kuminen hupi mahtuu aidansilmästä väärälle puolelle aitaa. Kun “piti” olla pihalla, niin ajan sai kulumaan paremmin zoomailemalla poikia.
Jomilla on joku tarve olla Ticon lähellä kun se syö jotain. Niin sisällä kuin ulkonakin. Johtuisikohan se siitä, että se tietää, että Ticolta on helppo ottaa pois? Karvasammakot tyhjensivät konginsa noin tunnissa. Sonylta siihen meni liki kaksi tuntia. Ja taas kerran sain nähdä, että karvamollukka onnistuu sotkemaan ittensä missä vain. En meinaan olisi osannut odottaa, että koira tulisi kuraiseksi lumisella pihalla. Noh, Sony se osaa sotata ittensä vaikka olisi ollut viikkoja kuiva keli. Taito se on tuokin.
Pojilla on ollut aika herkullinen vkl: pe rustoluita, la niitä valkoisia kaupan rullia (Jomi veti kaksi siinä ajassa kun isoset yhden. Kolmaskin olisi mennyt jos olisin antanut) ja su maksiskongi. Kongista huolimatta Jomi oli sitä mieltä, että nappuja piti saada. Kun masussa on ikuinen reikä, niin ei voi muistaa, että pihan puolella tuli jo syötyä : D Herra tuli vähän väliä mun luo ja oli niiiiiiii-in mielinkielin. Kun en ollut huomaavinaan meni kyllä pois, mutta kohta tuli takaisin.
Siedin aikani tuota mielistelyä ja sitten aloin miettiä, ettei siihen kongiin kovin paljon loppujen lopuksi mahdu. Siispä Jomin painostus tepsi ja koiruudet saivat hieman nappuja. Tämän jälkeen jompulakin alkoi nukkua.
Oli sitten astetta talvisempi vkl. Saas nähdä oliko tämä vain vkl-talvi osa 2... Oli tai ei, niin lumen ansiosta tarjolla on nyt kuvamyräkkä ; )
"Kun en saa lumihampparia, niin..."
Isoset nahistelee kärmeksestä.
Karvapalloilla sama lelu.
Karvasammakot pärjäävät ilmankin lelua.
On se niin valkoinen ;)
Viirupää se on tämäkin koiruus.
"Isi, hei, tuu kattoo mitä toi tekee."
"No, johan on nuorukaisella puuhat!"
Islanninidiootti? ;)
"Oli vähän kylmää. Jos sitten vaan tassulla..."
Kermainen kattaus.
Tico odottaa leikkikaveria.
Kongit on katettu.
Jokainen sai...
...valita vapaasti.
...omansa.
Ticon kongittelua. Tico oli yllättävän rauhallinen. Ei paiskonut kongia, niin kuin yleensä on tehnyt. Pientä murinaa ja kitinää kuului välillä.
"Njam, njam, kun on hyvää!"
"Jospa kaatamalla sen saisi suuhun nopeammin?"
"Äh, siellä se herkku on vieläkin..."
"Tota kersaa täytyy pitää silmällä."
"Ei kai tässä auta muu kuin se perinteinen tapa..."
Ticon ja kongin herkkä hetki...
...keskeytyi kongikolariin.
Sonyn kongittelua. Rauhallisimmasta tyylistä huolimatta koiruus oli kuraisin!
"Voi, kun tää on hyvää!"
"Tuu pois sieltä, joohan?"
"Tiukka kynsiote kyllä saa sen sieltä ulos."
"Onko se muka vieläkin siellä?"
"Näköjään. Ei auta kuin jatkaa lipomista..."
Jomin kongittelua. Herralta meinasi välillä palaa käämi. Toi kongia mullekin muutaman kerran ihan sen näköisenä, että "auta!". Otin kongin ja heitin sen. Jomi toi sen takas ja mä heitin sen uudestaan. Me siis leikittiin ruualla!
"Tää on niin hidasta!"
"Eiköhän pieni höykytys nopeuta touhua."
"Ulos, sieltä, herkku, kun käsketään!"
"Tyhmä kongi tappaa mut nälkään."
"Ulos! Ulos! Ulos!"
"Vieläkin näkyy olevan siellä... Pöh."
Viimeiseksi kuva avaimenperästä, jonka ostin messarista. Tassunjälki on maailman söpöin kuvio <3 Sattui vielä niin ihanasti, että avaimenperässä on kolme tassunjälkeä. Siis kuin tehty mulle : D
Kommentit