Jees, eilen oli kovin aikomus mennä treenimään prisman pihalle, mutta jälleen kerran sade muutti suunnitelmia ja päädyttiin koulunpihalle. Siellä meni oikein hyvin. Ticon miinuksia oli just nuo sivulla paikoillaan istuminen tai makoilu. Ei vaan oikein malta. Sonylta tuli välillä vääriä asentoja, mutta muuten oli oikein reipas ja pirtsakka. Sonylle pitää opettaa täyskäännös vasempaan eri tavalla kuin Ticolle ja silloin ei voi pitää hihnassa tai menee hankalaksi. Mutta mahtoikohan Sony edes huomata, että oli irti kun kierteli mun takaa v:n täyskäännöksissä? Nopeasti Sony hoksasi, että vaikkei nami kierräkään koko matkaa mun takaa (en vaan kykene moiseen akrobatiaan), niin silti hän voi tehdä sen kun nami tulee toisesta suunnasta vastaan. En pitänyt pitkää treeniä kun taivaalta putoili jotain räntää ja lunta vuorotellen.
 
Tänään taas saan kiittää treenikamua mahdollisuudesta ottaa mukaan molemmat. Kiitos tästäkin kerrasta :) Oli tosi kuraista ja pyysin, että mut haettaisiin lähempää. En halunnut sotkea hallinmattoa. Kurapuvusta ei enää ole 100%:seen suojaukseen ja toisekseen se on märkänä repussa aika ikävä – vaikka sen laittaa muovipussiin, niin se märkyys “hikoilee” pussin läpi.
 
Naapureita säästääkseni jätin Sonyn kuistille ja menin Ticon kanssa ulos odottelemaan, sillä meidät tultiin hakemaan ihan pihasta! Kun auto tuli, niin Tico häkkiin ja Sonya hakemaan. Jos molemmat olisivat olleet pihalla, niin olisi ollut mekkalaa tarjolla. Kyllähän se Tico nytkin haukkui, mutta sen sai suht hyvin hiljaiseksi.
 
Auto saatiin taas meidän vakipaikalle, vaikka alkuun luultiin, ettei, sillä siinä oli auto. Se onneksi lähti. Pojat sain ulos melko nätisti ja nopsaan. Kävin vähän kävelyttämässä poikia. Ticolle se tuli tarpeeseen, sillä se väänsi kasan.
 
Sony oli taas ekana. Alkuun oli pari kierrosta ja ne menivät hyvin namin kanssa. Liikkumista oli toistekin ja sama meininki jatkui. Seisomista oli aika paljon ja kerran tutkimista. Oli yksin et + kolmio ja kerran parin kanssa et. Meidän pari oli treenikamu (ihan sattumalta) ja hyvinhän se ja nuo muutkin menivät. Kun alkoi näyttää, ettei enää tullut sitä odottamaani yhteisliikkumista, niin kävin vaihtamassa koiran. Johan Sony oli saanut olla hallissa puoli tuntia.
 
Tico tuli halliin vauhdikkaasti ja haukkuen. Jo automatkalla hallille Tico oli ollut edellisiä kertoja äänekkäämpi. Liekö sitten syynä ollut se kun ei käveltykään koululle? Olihan äijät saaneet touhuta pihalla, mutta ei se sitten kuitenkaan ollut tarpeeksi Ticolle. Herra oli varsin täpinöissään. Otin sivummalla jotain pientä, että saisin edes vähän toisen kierroksia laskettua. Silti, kun mentiin et, käännöksessä piti haukahtaa. Otettiin uusiksi ja taas Tico ilmoitti muille kääntyvänsä. Mua harmitti ja en sitten niinkään kiinnittänyt huomiota, että miten me tultiin takas. En ollut mennyt tuomaria kohti, niin piti ottaa vielä uusiksi. Ihan hyvä, sillä nyt Tico kääntyi hiljaa. Seisominen oli yllättävän hyvää. Sitten mentiin ympäri ja se taisi mennä ääneti. Taas seisoi hyvin. Sitten koko setti uusiksi ilman et:n ja ympyrän välissä seisottamista. Kun seisotin Ticoa ympyrän jälkeen, niin ensin herra istuutui, mutta sain sen nopeasti seisomaan.
 
Yhtään tutkimista ei Ticolle tullut :( Loppuun oli vielä pari kierrosta ja toisen aikana Tico haukahti. Muuten meni ihan ok.
 
Pissatuksen ja hihnan vaihdon jälkeen oli tokon vuoro. Nyt taas jaettiin aloittelijoihin ja edistyneempiin. Mentiin edistyneempiin. Kouluttaja oli pyytänyt sanomaan jos koira on vilkas kun hän tulee moikkaamaan. Sanoinkin sitten, että “tää on vähän adhd”. Vähän Tico haukkui, ja ei se arse pysynyt maassa. Jos en olisi pitänyt hihnaa lyhyellä, niin kouluttajan sylissä olisi ollut 15 kiloa Ticoa, että näin rauhallisesti meni moikkaaminen :D
 
Seuraaminen meni hyvin, kunhan olin hieman alussa tsempannut Ticoa. Eli, pelkkä “seuraa” ei riittänyt tällä kertaa. Kouluttaja kehui Ticon perusasentoa, joka kyllä on hyvä.
 
Sitten oli liikkeestä maahan. Se meni loistavasti. Jätin Ticon hihnan kanssa kun en jaksanut alkaa irrottamaan sitä.
 
Luoksetulossa otin hihnan pois, jottei laahaava hihna hidastaisi Ticoa. Tico tuli nopeasti ja äänekkäästi myös. Koskaan aiemmin ei oo tuossa liikkeessä haukkunut. Kivaa...
 
Seisomisessa ei jäänyt ekalla seisomaan vaan istui. Nousi ylös toisella. Alunperin piti pudottaa hihna ja mennä Ticosta kauemmas, mutta kun Tico ei jäänyt ekalla, niin en viittinyt, ettei kouluttaja luule mun brassailevan jonkin tosi aloittelevan koiran kanssa :D
 
Lopun makoilu... Se oli levotonta. Pientä liikehdintää siinä makaillessa. Levittiin sammakoksi ja sitten taas tassut mahan alle. Ihme, ettei noussut loppujen lopuksi. Liike piti tehdä koiran tason mukaan. Mahtoikohan kouluttaja luulla, että olin haukkaamassa liian isoa palaa kun makuutin Ticoa? Pakkohan mun oli kokeilla kun kerran mölliin ollaan menossa. Ainakin näillä näkymin vielä...
 
Kaiken kaikkiaan Ticon meno oli kyllä välillä sellaista, että mä olin vaan “what have I done?!?!” Oli se kyllä varsinainen täpinä-Tico tällä kertaa. Vieressä ollut borderterrierin omistaja ihaili Ticon innokkuutta ja muutenkin tuumasi, että Tico meni hyvin. Kysyi, että ollaanko jo oltu kisaamassa. Kerroin sitten, että edessä on ekat möllit... Myöskin kouluttaja ihasteli Ticon energisyyttä ja sitä kun häntä heilui lakkaamatta. Sanoin, että voisi sitä energiaa olla hieman vähemmän ;)
 
Elikkäs tästä kerrasta jäi käteen kasvattamaan mun kierroksia: Ticon yllättävät haukahdukset ja levoton paikoillaan makoilu. Huh, mahdankohan mä selvitä siitä päivästä hengissä vai hyppäänkö siltä tuolilta alas koiranhihnaan kiedottuna? ;)
 
En sitten vaihtanut koiraa tokossa lainkaan kun ajattelin kokeilla miten Tico toimii vieraammassa hallissa. Not so good... Sony puolestaan pääsee tiistaina Ticon koulutukseen kun mulla on lomaa eikä ollenkaan kiire pois koulutuksesta – kerrankin! Mitä nyt Ticoa turhaan sinne enää viemään kun se on siellä ticomiittiä ;)
 
Hmm... tarttee kyllä vetästä joku kunnon pyörälenkki sitten möllipäivänä kun tuossa herrassa on energiaa vaikka muille jakaa. Kunpa sitä voisikin jakaa! Nyt on semmonen olo, että se mölli menee ihan sättäämiseksi Ticon osalta...
 
Saatiin kyyti pihaan ja rotukaveri taisi tunnistaa paikan, sillä se näytti olevan ihan täpinöissään ja päästi muutaman riemunkiljahduksen :D
 
Soittelin isälleni eilen ja sain kuulla miten kummallisia kainuulaiset on! Isä oli jollekin koiranomistajalle puhellut, että miten kivaa on juoda aamukahvit ja katella islikalenterin maaliskuun kuvaa, jossa isä nuolee poikaansa. Kuulemma se koiranomistaja ei ollut uskonut isää ja oli käynyt tarkistamassa asian. Ja kertomuksen mukaan oli napannut siitä itelleen taustakuvan kännykkään. Jo tuossakin on vähän, että “oikeestiko? :D” Mutta jutun jatkon mukaan se koiranomistaja oli levitellyt asiaa ja kuulemma kaiken kaikkiaan kuusi ihmistä (vierasta) oli käynyt ihmettelemässä sitä kuvaa! :D Ei pahalla iskä, mutta tuo kuulostaa tosi hassulta. Isällä ei oo tapana valehdella, mutta kuitenkin aika... ??? Isä sanoi, että aikoo kehystää sen kuvan kunhan kuukausi on ohi. Tuosta sitten sain idean, että voisin hyödyntää kuviani isän synttärilahjassa. Kohtahan taas hälle tulee vuosi lisää. Muuten isälle kuuluukin huonoa kun joutuu olemaan kipujen kourissa. On pitänyt käydä terveyskeskuksesta sen verran useasti hakemassa kallis kivunlievityspistos, että rahat on lopussa :( Kunpa voisin jotenkin auttaa isääni, sillä on todella kurjaa, että hän joutuu kärsimään kivuista