Kiitos kommentoijille ja suuri kiitos sille, joka soitti mulle  Sen puhelun jälkeen olin vakuuttunut, että kannattaa ainakin soittaa ja kysyä lääkärin mielipidettä. Lääkäri tuumasi, että kannattaa tuoda Sony näytille kun vielä tuntienkin jälkeen ontui noin pahasti. Mä olin löytänyt tassusta pienen puremahaavan. Veren värjäämät karvat paljastivat sen. Se haava on ranteen kohdalla. Lääkäriin saatiin aika klo 19. Sitä aikaisemmin mulla ei ollut käytössä kuskia. Lääkäriajan hommattuani lähdin tien viereen päivystämään. Satoi vettä ja räntää ja tuuli, mutta mä vaan päivystin miltei kaks tuntia.  Jääpuikoksi siinä jo alkoi ittensä tuntea, että tiedä, vaikka tässä saisi vielä jonkin flunssan kaupanpäällisiksi. Tämä päivystys ei tuottanut tulosta, mutta huomenna jatkan. Heti aamusta meen sinne pönöttämään.
 
Ennen lääkäriin lähtöä käytin poikia pikkuisella lenkillä ja mun teki pahaa kattoa Sonyn nilkutusta. Olin onnellinen, että mulla oli jo aika lääkäriin. Sisällä kyytiä odotellessa vertailin istuvan Sonyn tassuja ja oikea tassu oli selkeästi turvonnut.
 
Lääkärissä saatiin odottaa reilu tunti, ennen kuin meidät sisäänkirjattiin. Ja sitten vielä toinen mokoma ennen kuin päästiin huoneeseen, jossa vielä piti odottaa puoli tuntia. Sonyn nähdessään lääkäri totesi, ettei ole epäselvyyttä mikä tassu on kipeä. Sony oli ilolla moikkaamassa lääkäriä (Sony sai odotteluhuoneessa rapsuja eräältä laskutusta odottavalta koiranomistajalta. Kyllä äijän kelpasi). Sony nostettiin pöydälle. Lääkäri tutki tassua ja löysi toisen puremajäljen. Tämä jälki oli vastakohta sille mun löytämälle jäljelle. Muuta näkyvää jälkeä ei löytynyt. Sonyn tassu oli turvoksissa kyynärpäähän asti. Tassu oli kosketusarka. Lääkäri arveli, että pureman seurauksena on joku nivel ranteessa tulehtunut. Kysyi koiran rotua (jackrussel) ja sitten totesi, ettei ainakaan vielä kannata kuvauttaa kun kyseessä oli niin pieni koira. Jos hyökkääjä olisi ollut isompi, niin sitten olisi kuvautettu. Puremajälkien ympäriltä ajeltiin karvat, jotta niitä pystyi tutkimaan tarkemmin. Sony ihmetteli trimmeriä ja kun se laitettiin pöydälle sheivaamisen jälkeen, nuuski sitä pitkään ja hartaasti. Lääkäri koitti ettiä löytyykö Sonysta muualta jälkiä, mutta Sonyn turkin alta se oli kuin neulan ettimistä heinäsuovasta. Kun diagnoosi oli valmis, lääkäri sanoi Sonyn olleen tosi reipas kaveri kivuista huolimatta. Sitten jäätiin taas kahden joksikin aikaa. Toinen lääkäri tuli putsaamaan puremajäljet ja antamaan Sonylle kipu- ja antibioottipistokset. Lääkäri antoi mulle nappupurkin, josta sain syöttää nameja Sonylle pistoksen aikana. Naput hävisivät mun kädestä ahmatin suuhun niin nopsaan, että tungin koko purkin herran kuonon eteen. Sony rouskutteli onnellisena. Ensimmäisen pistoksen annettuaan lääkäri totesi, että kun Sony on niin ahne, niin saa taas purkin kuonon eteen toisen pistoksen ajaksi. Eipä siihen purkkiin enää paljoa jäänyt nappuja kun toinenkin pistos oli annettu. Sony ei malttanut olla nuolematta tassuaan, joten putsaus uusittiin. Sitten siihen laitettiin kevyt side siksi aikaa, että päästään kotiin, jossa Sonya odotti kauluri. Sonyn iloisuus ihastutti tätäkin hoitajaa.
 
Lappuun kirjattiin seuraavaa: Sony tuli Eläinsairaalaan ontumisen vuoksi. Sonyn kimppuun oli hyökännyt toinen koira. Koiran oikean etujalan ranteessa havaittiin olevan puremahaava. Ranne oli voimakkaasti turvonnut ja kipeä.
 
Sonyn haavat puhdistettiin ja koira sai pistoksena antibioottia ja kipulääkettä. Antibiootti ja kipulääke jatkuvat huomisesta ylläolevan ohjeen mukaan (antibiootti 1,5 tablettia kahdesti päivässä 10 päivän ajan. Kipulääkettä 1 tabletti kerran päivässä 14 päivän ajan). Estäkää haavojen nuoleminen kaulurilla. Suihkuttakaa haavoja kerran päivässä n. 5 minuuttia kerrallaan lämpimällä vedellä, kuivatkaa huolellisesti ja desinfioikaa haavat kirvelemättömällä haavanpuhdistusaineella.
 
Mikäli oireet eivät selvästi helpota parissa päivässä, ottakaa yhteyttä jatkotutkimuksia varten. Russelin omistaja tienasi 134 euron pikavoiton.
 
Kotona Sony sai kaulurin eikä suuremmin ilahtunut siitä. Yritti peruuttaa pois kaulurista, raapi sitä tassullaan irroitusaikeissa ja näytti todella surkealta sen kanssa. Sorry Sony, mutta sitä on nyt pakko pitää kun et anna haavojen olla. Tico taas näytti siltä, että olisi voinut ottaa sen hyvinkin mielellään. Äijä meinaa tunki siihen itteään toisesta päästä kun laitoin kauluria Sonylle. Ticollehan se on alunperin hommattu, mutta Tico antoi vääntyneen kyntensä toipua ihan rauhassa, eikä tarvinnut kauluria.
 
Joop, nyt sitten viikko ulkoilua vain tarpeiden verran. Täytyy koittaa keksiä jotain rauhallista aivojumppaa, ettei miekkonen ala järjestää ylläreitä. Vähän oon funtsinut sellaista, etten menisi tiistaina Ticon kanssa koulutukseen. En halua, että Sony joutuu olemaan ypöyksin kaulurin kanssa.
 
                                             
                                              Tästä toivutaan kyllä fyysisesti, mutta entä henkisesti???