Kyllä sai mennä kieli keskellä suuta tänään treenimään. Tiet olivat ihan peilijäässä, joten en edes yrittänyt mennä asfaltilla vaan köpöttelin pitkin nurtsia. Sattui sitten vielä niin, että tuli paljon koiria vastaan ja ohitustilanteet olivat vähän hankalia kun kukaan ei halunnut mennä asfaltille liukastelemaan. Että pitikin just tänään, kun koskaan aiemmin ei oo tullut noin paljon koiria vastaan matkalla treenimään.
 
Ekaksi pistettiin koirat kiertämään ympyrää. Pieniä koiria ohjeistettiin menemään pienempää ympyrää, mutta ne eivät niin tehneet. Eka ympyrä oli aikamoista vetoa. Toisella meni jo paremmin. Kun kukaan ei pysähtynyt (oltiin menty jo 2 kiekkaa) ja pienet koirat eivät olleet omassa ringissä, niin mä menin sinne keskelle juoksuttamaan Jomia. Pitihän sitä nyt päästä kokeilemaan vauhdikkaampaakin menoa. Hyvin meni.
 
Koirat jaettiin isoihin ja pieniin. Kouluttaja ilmoitti tekevänsä luoksepäästävyystestiä. Me oltiin viimeisenä ja mä oletin sen tarkoittavan tsekkausta tyyliin näyttely. Senpä takia mä en ollut yhtään valmistanut Jomia kun kouluttaja jo olikin meidän takana. Äkkiä koiruus seisomaan. Mitään tsekkausta ei tehnyt vaan kävi vaan kattelemassa koiraa. Jo se oli Jomille vaikea pala. Kouluttajana nainen joo, mutta en laittanut Jomin malttamattomuutta sukupuolen piikkiin. Päättelin sen johtuneen siitä, että en ollut yhtään valmistautunut.
 
Yksittäisjuttuja oli paljon... Kolmiota kerran ja eteetä monta kertaa. Kerran oli pujottelua ja se piti suorittaa ravaten. Hyvin meni Jomskulta :) Pari kertaa juostiin yhteisympyrää. Himmailla ukkelia sai. Muilla tsekkauskerroilla Jomi ei ollut yhtä maltillinen kuin oli ollut viime viikolla. Sattumaako vaiko sitä, että oli naiskouluttaja?
 
Käytiin vähän köpöttelemässä pihalla kieli keskellä suuta ennen toko-osiota. Alkuun oli pitkä puhe kontaktitreeneistä. Sitten kouluttaja teki sen luoksepäästävyysjutskan. Kouluttajana oli sama nainen kuin oli ollut näyttelyssä. Viime viikollahan Jomia oli ihan yritetty innostaa nousemaan, mutta pieni näytti miehelle pitkää nenää. Tänään nainen ei tehnyt mitään ylimääräistä, mutta silti Jomi ei malttanut pysyä paikoillaan. Hmmm...
 
Sitten oli perusasentoa ja sen jälkeen maahanmenoa. Ilman mitään apua Jomi menee vinoon maahan. Pienen käsiavun kera ihan suoraan. Höpsö. Tästä treeni jalostui makoiluksi. En mennyt kauas, mutta sen mitä ukkelia makoilutin, siinä se pysyi.
 
Pujottelu meni taas hyvin. Sen jälkeen tehtiin sellaista, että oltiin ympyrässä ja kouluttaja keskellä. Ensin otettiin yksi askel kohti kouluttajaa ja sitten pysähdys, jolloin oli toivottavaa, että koira oli perusasennossa. Seuraavaksi kaksi askelta. Sitten sai valita, että oliko koira maassa vaiko istumassa hetken aikaa. Laitoin Jomin maahan. Kyllä se siinä pysyi, mutta kovin Jomin kaula venyi nuuskutellessaan ihanan vizla-tyttösen suuntaan. Just. Sitten täyskäännös, jonka jälkeen pienin askelin poispäin.
 
Liikkeestä seisominen ja maahanmeno olivat enää jäljellä tämän vuoden koulutustarjottimella. Seisominen meni jotenkuten. Maahanmeno hyvin (pienellä matkalla). Kouluttaja vihjaili, että joskus voisin kokeilla ilman hihnaa. Aha.
 
Niih, tää oli tän vuoden viimeinen kerta (nyyh) ja tiedä vaikka meille viimeinen koko talvikaudella. Vielä kun kuulemma oli avoinna se, että missä koulutukset jatkuvat. Tähän halliin jossa nyt oltiin, ei ollut vielä tehty uutta sopimusta. Kun nyt vaan ei menisi ihan mahdottoman matkan päähän. Tää olis kyllä meille hyvässä paikassa nyt :)
 
Takaisin päästiin melkein koko matka teitä pitkin. Muutamassa kohdassa piti vielä pompata nurtsin puolelle. Jos asteet menevät miinukselle illan pimetessä, niin on se niin kivaa työntää pyörä töihin...
 
Vielä täytyy hehkuttaa Ticoa. Mä kokeilin, että kykeneekö Tico selviytymään viimeisestä ja vaikeimmasta osiosta ja kyllä vaan se on mahdollista päästä Ticon kanssa maaliin! Äijjä on ihan ykkönen tässä :)