Olipa yllätys kun käväisin piiiiiiiiiiitkästä aikaa blogissani. Kävijäkäppyrän mukaan kävijöitä on ollut bloksussa vaikkei sinne ole kirjoitettu mitään yli vuoteen. Voihan se olla, ettei käppyrä pidä paikkaansa, mutta oikeasti kuvittelin sen olevan aikalailla pitkin alareunaa. Kun ei ollut, niin laitanpa nyt tämän tännekin. Tämän asian suhteen on parempi mitä useampi näkee. Ehkä sitten tulee vastaan joku, joka tietää jotain?
 
Eli tiistaina olin tapani mukaan pihalla koirien ja kameran kanssa. Tällä kertaa oli todella hyvä, että kamera oli kourassa. Oltiin oltu pihalla joku pari tuntia, kun Tico alkoi yllättäen nostaa etutassuaan korkealle. Äkkiä kamera videopuolelle ja kuvaamaan. Olin hieman järkyttynyt näkemästäni. Ohessa on linkit, joista näkee molempien etutassujen nostelua. Kun etutassut olivat rauhoittuneet, luulin, että kohtaus oli ohi. Ei ollut, sillä kohta huomasin, että takatassut olivat oudot Ticon yrittäessä kävellä. Istuminenkin näytti tuottavan vaikeuksia. Takatassuja ei nosteltu samalla tavalla, mutta ne olivat normaalista poikkeavat. Kohtaus kesti kaiken kaikkiaan 5-10 minsaa.
 
Mulla oli iltaan meno, joten töihin menin lääkärin kautta. En soittanut, koska en olisi osannut selittää tapahtunutta tarpeeksi vakavasti. “No se nosteli silleen etutassujaan. Tosi korkealle...” Kuulostaa tosi huolestuttavalta? Noh nyt säästyin tuolta selittelyltä kun vein videot lääkärien nähtäville. Kolme lääkäriä näki videot, muttei yksikään osannut sanoa mitään. Ehdotettiin tutkimaan tuomista. Sain ajan jo seuraavalle päivälle. Tosin se oli sellaiseen aikaan, etten olisi ilman hienon kaverin apua pystynyt sitä ottamaan. Bussi kun menee kerran tunnissa eikä tiennyt miten kauan menee, niin ei tiedä olisinko ehtinyt töihin. Jten suuren suuri kiitos M <3
 
Tuntui hassulta mennä lääkäriin koiran kanssa, jonka häntä vispasi ja muutenkin koiruus oli pirteän oloinen. Turhalta lääkäri tuntui muutenkin, kun tuntui, että normilääkäri ei ole oikea paikka. Itelle kun oli kohtauksen aikana tullut “diagnoosiksi” neurologinen kohtaus. Se oli ainoa, joka tuli mieleen silloin.
 
Ensin lääkäri kysyi liudan kysymyksiä. Sitten aloitti Ticon tutkimisen takajaloista. Tästä Tico ei paljon tykännyt. Piti hirveää meteliä kun tassuja taivuteltiin. Pelästyin, että se huusi kivusta, mutta lääkärin mukaan niin ei ollut. Kun huuto ei loppunut, Ticolle laitettiin kuonokoppa vaimentamaan meteliä. Oikea takatassu ei taipunut yhtä hyvin kuin vasen. Itekin olin katellut, että se toimii vähän huonommin kun esmes Tico yrittää urostella silleen maata potkimalla. Voi olla, että tassut pysyvät aikalailla paikoillaan. Voi myös olla, että vasen liikkuu, mutta oikea hyvin vähän tai ei ollenkaan. Eli havaintoni oikeasta takatassusta oli ollut oikea.
 
Etuosasta ei löytynyt mitään erikoista. Sitten oli sydämen vuoro. Näin jälkikäteen olen ihmetellyt, että miksi vasta nyt sydän? JOS olisi aloitettu sydämestä, Tico olisi ollut paljon rauhallisempi. Nyt kun takana oli taka- ja etuosan tutkimiset, niin sydämen kohdalla Tico läähätti todella voimakkaasti. Eli tuo on voinut vaikuttaa tulokseen. Niin lääkäri itekin sanoi.
 
Lääkäri kuunteli sydäntä pitkään. Lopulta sanoi, että sydän lyö normaalia heikommin ja oikealta puolelta kuuluu outo sivuääni. Alkoi sitten pohtia, että olisiko Ticolla ollut sydänkohtaus. Lääkärin mukaan ihmiset voivat tehdä kohtauksen aikana niin miten Tico teki.
 
Eturauhanen tutkittiin, ja melko täydet, muttei tulehtuneet anaalit tyhjennettiin. Eturauhanen on ok, eikä mitään muuta poikkeavaa löytynyt sydämen lisäksi.
 
Verikokeen ottaminen oli todella hankalaa. Ticoa piti kaksi (mä toinen) ja yksi oli neulan kanssa. Tico ei ollut yhtään yhteistyöhaluinen ja rimpuili voimakkaasti. Sillä oli edelleen kuonokoppa, ja epäilin elämöinnin johtuvan siitä. Se otettiin hetkeksi pois. Sitten uusi yritys kopan kanssa. Lääkärit eivät uskaltaneet ilman. Hengähdystauko oli ihan riittävä ja Ticolta saatiin näyte. Näytteen jälkeen Tico sai nameja lääkäreiltä ja häntä heiluen pörräsi lääkäreiden luona. Ei kantanut lainkaan kaunaa.
 
Verikokeen tuloksista soitettiin seuraavana päivänä. Todella hyvät kilppari- ja munuaisarvot. Maksassa oli jotain nousua, mutta se voi johtua mahdollisista kivuista. Pitkä- ja lyhytaikainen sokeriarvo oli hyvä.
 
Edellisenä päivänä oli ollut puhetta mahdollisen kipu- ja sydänlääkkeen aloittamisesta, mutta kun kohtauksen syy on mysteeri, niin nyt seuraillaan tilannetta.
 
Kerrottakoon vielä, että tiistainen kohtaus ei ollut ensimmäinen kerta. Ekan kerran huomasin Ticon käyttäytyvän oudosti parisen viikkoa sitten. Silloin se makoili sohvalla kun yhtäkkiä alkoi liikehtiä oudosti. Ei ollut maaten, muttei myöskään täysin seissyt. Liike ei ollut yhtä laaja-alaista kuin videoissa. Sohvalla oli suht paikoillaan enkä huomannut selkeää tassujen nostelua. Tuolloin kesto oli muutaman minsan.
 
Noin niin kuin muuten Tico on iloinen hännänheiluttaja. Päällepäin ei näytä kivuliaalta, mutta selvähän se on, ettei Tico ole ok. Kun vaan tietäisi mistä on kyse. Ohessa myös kuvia alkuviikolta. Pääasiassa Tico vaan hengailee pihalla, mutta välillä leikkii.
 
 
             o7.jpg
 
 
              o62.jpg
 
 
             o63.jpg
 
 
             o64.jpg
 
 
             o65.jpg
 
 
             o66.jpg
 
 
             o67.jpg
 
 
             o68.jpg
 
 
             o69.jpg
 
 
             o70.jpg
 
 
             o71.jpg
 
 
             o72.jpg
 
 
             o73.jpg
 
 
             o74.jpg
 
 
Jos joku on nähnyt vastaavaa tai tietää jotain, niin olisi kiva, jos sanoisi siitä.
 
 
 
Ja en ole voinut olla miettimättä sitä kun yhteen aikaan Ticolla esiintyi takatassujen tärinää jonkin verran vaihtelevissa säissä, että olisiko jo silloin ollut nähtävissä ensioire siitä, että jotain on tapahtumassa? Tosin nyt on mennyt pitkä aika kun en ole sitä nähnyt. Alla oleva kirjoitus oli se syy miksi tänne eksyin.