Sain taas koneen käyttööni kun piti yrittää pysyä aamulla valveilla sen verran, että saa soitettua eläinlääkäriin. Jos ei ole mitään tekemistä, niin vaikeaa se on pysyä hereillä kun pois oli vaihtoehto pitkästä lenkistä.
 
Eilen asia tuli ilmi kun lähdettiin päivälenkille. Tico yllättäen urahti ja piti tassuaan ylhäällä. Katsoin ensin, että sillä on jokin piikki tassussaan. Teki pahaa, joten en voinut sen enempää sillä kertaa katsoa. Kuitenkin pitihän se selvittää, että missä mennään, niin lenkin aikana vilkuilin sitä ja todettuani, ettei se ole kovin pahan näköinen, uskalsin katsoa sitä lähemmin. Näin ainakin puoliksi irronneen kynnen ja vähän verta. Samalla selvisi se, miksi Tico ulahti aamulla metsälenkillä kun käveltiin kapeaa polkua ja mä vähän osuin Ticoon. Silloin se ei pitänyt mitään tassua ylhäällä. Ainoastaan ulahti. Siitä ei ole tietoa, että milloin tapaturma on sattunut. Lauantai aamuna ennen mettäilyä leikkasin kynnet ja silloin kaikki oli ok.
 
En saanut ketään siihen hätään apuun. Kyse ei välttämättä ollut siitä, että olisin tarvinnut kyydin. Vaan ennemminkin siitä, että erästä blondia ei voi jättää yksin... Tosi kurja tilanne.
 
Tico ei ole ollut oma itsensä. Kipua ei ole valittanut, vaikka varmasti sitä on! Lenkille lähdettäessä eivät ole kengät lennelleet kun hurrikaani-Tico menee ulos. Se on ollut jopa outoa lähteä ulos kahden rauhallisesti odottavan koiran kanssa. Lenkeillä Tico on enimmäkseen kävellyt kiinni mun jalassa. Merkkailut ovat jääneet vähiin ja kasan teossa on ollut vaikeuksia kun heinät sun muut ovat osuneet kynteen. Lisäksi välillä on esiintynyt levottomuutta. Kynnen Tico on antanut olla rauhassa melko hyvin. Vähän nuoleskellut, ei muuta.
 
Maanantain aamulenkillä kadutti, ettei ollut mennyt sunnuntaina lääkäriin, sillä Tico joko ontui tai käveli kolmella jalalla. Ihan kauheeta oli odotella lääkäreiden aukeamista. Sitten kun vihdoin pääsin soittelemaan, niin kävi juuri niinkuin olin pelännytkin: ei oikein saanut aikaa. Asiaa rajoitti se, että apua oli tiedossa vasta ilta viiden jälkeen, joten sitä ennen ei ollut mitään mahdollisuutta mennä minnekään. Ilta-ajat olivat menneet ja kun ehdoteltiin huomista iltaa, niin vaihdoin lääkäriä. Eihän sitä enää voinut niin paljoa pitkittää!!! Yhdestä lääkäristä sain vinkin, jonne soittaa ja sieltä löytyi onneksi kuudelta aika! Muussa tapauksessa olisin mennyt päivystykseen illalla.
 
Nyt odottelen lääkäriin pääsyä. Nukkunut olen vajaat neljä tuntia. Todennäköisesti kynsi joudutaan poistamaan.
 
Tässä on oikean takajalan uloin kynsi