On siitä varmaan ainakin joku vuosi kun otin talteen yhden kiinnostavan tuotteen mainoksen. Olin jo muutaman kerran aiemmin ihastellut kyseistä tuotetta, mutta hintansa vuoksi jättänyt hommaamatta. Mutta aina kun sen jossain lehdessä näin, niin kyllä tuli hinku saada se. Tuo talteen otettu mainos tuli vastaan kun tuossa jokin aika sitten siivoilin. Olin unohtanut koko tuotteen kun siitä ei ollut näkynyt missään mainoksia. Nyt taas muistin sen ja mietin, että vieläköhän sitä sai? Päätin selvittää asiaa myöhemmin.
Vastaus tuli vastaan ihan itsestään. Viime viikolla näin taas mainoksen yhdessä lehdessä. Sitä siis sai edelleenkin. Hinta näytti pudonneen. Tarkistus, ja tosiaan siitä oli pudonnut 40 e. Oi, kun aloin taas kuolata tuota tuotetta. “Hmm... tulossa on loma ja lomarahat... Jos vaan laittaisin tilauksen menemään?”
Meni päivää vaille viikko ja postilaatikkoon tuli lappu, joka kertoi, että postissa oli mulle paketti. Painoksi ilmoitettiin 10,1 kg. Funtsin, että menisiköhän se pyörän tarakalla? Kun tästä en ollut varma, niin lähdin eilen kohti postia vetäen perässäni häkkibussin rengasosaa. Äippä varmaan olisi jeesinyt hakemisessa, mutta en jaksanut vaivata asialla kun itekin siitä selviydyin. Johan sitä on saanut jeesiä vaikka kuinka.
Vedin uuden aarteeni kotiin ja vasta myöhemmin päivällä ehdin avata paketin. Kahden laatikon ja styroksien alta paljastui silmiä hivelevä näky. Tykkäsin, että tuote on kunnon paksua puuta eikä mitään ohutta tai muovimaisempaa materiaalia. Ja kaiuttimetkin ihanasti kankaan peitossa kuten vuosikymmeniä sitten. Laatikossa oli nostalgiaa sekä nykyaikaa. Ihanan vanhanaikainen ulkonäkö kätkee sisäänsä tietenkin sen, mitä joskus muinoinkin: radion ja levysoittimen. Lisäksi siinä on kasettipesä, cd-soitin ja ämppäriäkin on ajateltu. Oikea namupala siis!
Joskus aikoinaan mun yhdellä tutulla oli radiokokonaisuus, jossa oli levysoitin ja kaksi kasettipesää. En muista oliko siinä cd-soitin. Kyllä varmaan. Mutta pointti oli se, että kuolasin tuota laitetta. Dinosaurusten aikakaudelle jämähtäneenä musta oli ihana ajatus, että voisi nauhottaa kassulta kassulle tai kuunnella vinyylejä.
Sitten kun näin tämän kyseisen kokonaisuuden, kiinnostuin siitä heti. Mulla oli jo se isän lähettämä vinyylisoitin, mutta kun siihen ei ollut tullut hommattua kaiuttimia, niin ei sitä ollut tullut niin paljoa käytettyä. Lisäksi oli omat virityksensä, että laitteesta sai edes jotain kuuluviin. Jotenkin töllön kautta laitetta piti käyttää. Hankalaa, sorry isukki.
Nyt oli tarjolla toimiva vinyylisoitin kauniissa kuoressa. Sen lisäksi oli mahdollisuus kuunnella kasetteja, cd-levyjä ja ämppäriäkin. Ämppärikohtakin oli kiinnostava kun mainos lupasi, että laitteen avulla voi laittaa musaa MP3-soittimeen. Joo, en osaa tehdä sitä tietokoneen kautta. Joskus aikoinaan mulle laitettiin kaikki silloiset EJ:n albumit yhteen ämppäriin, mutta sen jälkeen on tullut uusia albumeita, eli ämppäri kaipasi kipeästi päivitystä. Nyt oli tarjolla mahdollisuus siihen.
Luultavasti en olisi innostunut laitteesta niin paljon, jos se ei olisi näyttänyt noin nostalgiselta. Sitten vielä kun se on noin monikäyttöinen, niin on se hintansa väärti. En malta odottaa, että saan kuunnella tuon kanssa EJ:n uusinta älppäriä, joka noin vajaan kuukauden sisällä julkaistaan. Uijuiiih!
Ilo silmälle & korvalle <3
Tästä onkin hyvä loikata kertomaan, että sain eilen linkin “Home Again” videoon. On juuri julkaistu. Tietty heti klikkasin linkkiä, sillä pitihän se nähdä. Videon loppupuolella kauniit sävelet jäivät vähän toissijaisiksi. Olin näkevinäni “hostilea maastoa”. Sitten keskityin enemmän videon taustoihin kun innostuin ajatuksesta, että videota olisi kuvattu ISLANNISSA! Kohta taas näkyi vilahdus maisemasta, joka olisi hyvin voinut olla ISLANNISTA. Mietin, että voihan se olla muualtakin, onko muualla hostilea maisemaa? Ruudussa näkyi vuoria ja vesiputouskin. Näkymät olivat niin ISLANTIA... Oih <3
Katottuani videon lukaisin linkin mukana tulleen uutiskirjeen, että kerrottiinko siinä missä video on kuvattu (en ollut malttanut lukea kirjettä kokonaan). Videon kuvauspaikoiksi ilmoitettiin Lontoo, Britannian maaseudut ja ISLANTI!!! “Kuvausryhmä on saanut käydä ISLANNISSA...”, aattelin. Sitten aattelin huvittuneena, että miten hauska ajoitus olikaan, ja, että just EJ:n videota oli kuvattu siellä. Kaksi mulle tärkeää asiaa yhdistyi mitä mainioimmalla tavalla <3
Keskiviikko aloitettiin mettäilyllä. Sen jälkeen suihkuttelin kuratassut &-massut puutarhaletkulla puhtaiksi. Suihkuttelu jatkui kun suuntasin letkun kohti allasta. Hieman vettä sinne, jotta sain paremmin putsattua sitä. Oli aika (ja aikaa) selvittää, että vieläkö allasta pystyi käyttämään reiästä huolimatta. Jeps, vesi pysyi altaassa kun olin laittanut reikäkohdan alle vadin. Vati korottaa sitä kohtaa ja näin siitä reiästä ei pääse vettä karkuun. Vähemmän vettä altaaseen nyt voi laittaa, mutta ihan riittävästi kuitenkin. Siis Jomin allastelu saa jatkua.
Jätin koirat keskenään ja polkaisin K-rautaan. Vihdoinkin muistin selvittää, että saiko kosteudenpoistajaan uutta suodatinta. Joskus viime syksynä löysin purrun suodattimen kauppareissun jälkeen. Asialla oli ollut jompikumpi karvapalloista. Ticoa en osaa epäillä.
K-raudasta ei sellaista osaa löytynyt, mutta myyjä lupasi selvittää asiaa maahantuojalta. Otti ylös mun nimen ja numeron, sekä laitteen tiedot. Mitään ei ole kuulunut, joten tarkoittaako se sitten sitä, ettei osaa ole? Voi kökkö jos nyt kosteudenpoistaja on ihan käyttökelvoton.
Olin tähdännyt siihen, että paluumatkalla olisin napannut mukaani pizzan. K-raudasta selvisin niin nopeasti, että kävin rismasta hakemassa pari piimää. Sitten olikin enää muutama minsa pizzapaikan aukeamiseen. Tai niin luulin. Paikka aukesikin vasta 10.30. Vai niin, totesin ja lähdin kohti kotia. En todellakaan alkanut lämpimässä säässä odottamaan puolta tuntia parin piimän kanssa. Ja muutenkin oli vähän sellainen fiilis, ettei se pizza ollut niin merkityksellinen. Mulla oli asiaa postiin seuraavana päivänä, joten päätin, että hommaan pizzan sitten.
Kotona annoin pojille pe ostamani luut ja aloin ruohonleikkuuhommiin. Kokeilu oli ollut niin miellyttävä, että ihan odotin, että pääsisin huruuttelemaan nurtsilla. Kone käyntiin ja menoksi. Meni hetki ja sitten vempele sammui. Olin jättänyt keräimen pois kun en jaksanut olla tyhjentelemässä sitä koko ajan. “Voi käyttää ilman keräintä”, muistelin myyjän sanoneen ja samalla manasin ilmeisen valheen ja halvan vempeleen vähintään kaks kilsaa alemmas, kun mööpeli vaan pysähteli eikä toiminut pitkää aikaa.
Aikomus oli ollut lähteä liikenteeseen siitä kohdasta, joka oli ollut viimeksi siimuroidessani todella työläs. Funtsin, että ehkä paikka on liian hankala koneelle. Kokeilin toista kohtaa, mutta hetkessä leikkuri tukkeutui ja pysähtyi. Kun pysähdyksen syynä näytti olevan tukkeutuminen, niin viritin sen luukun auki, joka on auki kun keräin on siinä kiinni. Todennäköisesti se meinasi sitä, että kaikki ruoho tulisi lentämään päin mun jalkoja, mutta ihan sama, kunhan leikkaisi.
Viritelmä ei auttanut. “No, onpa kivaa, jos leikkuu tällä on tämmöstä”. Yritys toisensa jälkeen päättyi leikkurin sammumiseen muutamassa sekunnissa. Sillä menolla nurtsin leikkuuseen menisi enemmän aikaa kuin siimurilla ikinä. Ei kiva.
Pojat olivat luiden kimpussa eivätkä välittäneet koneenmölinästä. Turhautuneena leikkuriin päätin kokeilla auttoiko se mitään, jos nosti konetta vähän ylemmäs maasta. Kyllä kyllä, sen jälkeen kone pysyi käynnissä niin kauan kun halusin. “Jippii, tää toimii sittenkin!” Eikä tarvinnut pitää sitä luukkua auki.
Leikkuu oli kivaa. Oma vaivansa oli pelailu johdon kanssa, mutta silti nurtsi lyheni nopeammin kuin siimurilla. Sony kalusi luuta aikansa ja sitten tuli taas kävelemään kuono kiinni leikkurissa. Välillä yritti hammastellakin sitä. Yritin häätää Sonya pois. Vaikeaa sen oli jättää mokoma ärisijä omaan rauhaan. Onneksi mööpeli ei ole vaarallinen siis niinku siinä mielessä, että siitä mitään lentäisi tai koira voisi loukata siinä ittensä. Mutta mieluummin leikkaisin nurtsin ilman apua ;)
Leikkuuseen meni reilu tunti. Uskomaton ajansäästö siimuriin verrattuna :D Leikkuun jälkeen hengailtiin pihalla niin kauan, että oltiin saatu posti haettua. Muistin, että yksi lasku oli maksettava keskiviikkona ja mieluummin odottelin ensin postin, jotta sai maksettua kaikki laskut kerralla. Musta on inhottavaa se, että just kun on maksanut laskut, niin sitten postilaatikossa lymyää uusi. Siksi mieluummin odotan postin tulon ennen maksua.
Postin haun jälkeen huomasin, että eräpäivänä olikin ollut 29.8. eli uusi postivahtihommeli seuraavanakin päivänä. Uutta laskua posti ei ollut tuonut. Sen sijaan uusi Tieteen Kuvalehti ja ilmoitus paketista postissa ilahduttivat päivää.
Loppupäivän pääasia oli Tieteen Kuvalehden lukeminen, jotta sen sai postitettua seuraavana päivänä vanhempien lehtien kanssa.
Ja niin kuin jo kerroinkin, niin postiin suuntasin torstaina. Oli kiva, että tilaukseni tuli niin nopeasti, niin sain hoidettua postihommelit yhdellä käynnillä. Sen sijaan pizzan jätin ostamatta. En jaksanut odottaa siihen asti, että olisin lähtenyt liikenteeseen niin, että pizzapaikkakin olisi ollut auki. Mitä väliä koko lätyllä kun muutenkin on mennyt mettään...
Torstaikin aloitettiin mettäilyllä. Taas istutin ja “temputin” ukkeleita ennen vapautusta ja taas ne pinkaisivat päättömään vauhtiin kuultuaan sanan “vapaa”. Mä jäin paikoilleni ihailemaan sateenkaarta ihanasti punertavien pilvien lomassa. Harmitti, ettei mulla ollut mukana kameraa. Ja taas kävi kuten keskiviikkonakin, muutaman minsan päästä pojat tulivat takaisin, Tico ekana.
Uusi istutus & temputus. Vapautuksen jälkeen Tico pysähtyi heti kun kutsuin. Karvapallot pysähtyivät muutaman metrin myöhemmin. Tämän jälkeen poikien korvat toimivat. Se on aina tuo eka kerta sellainen, etteivät ne kuule mitään. Juoksevat vaan haukkuen.
Postin jälkeen olin aikonut polkaista kauppaan, mutta kun unohdin sisälle mallit siitä, että millaiset systeemit mun tulostin tarttee kun muste on lopussa, niin en viittynyt kiusata poikia sillä, että käyn kääntymässä kotona. Aattelin, että ehtiihän kauppaa perjantainakin ja aloin nipsutella ylätasanteen heinää. Joku 2,5 tuntia sitä tuli harrastettua. Ihan valmiiksi se ei tullut, mutta on nyt paljon siistimmän näköinen. Lisäksi se ongelmakohta sai paljon tilkettä. Ennen kotiutumista kytättiin taas posti.
Niih, kyllä tänään ehtii kauppaan, jos vaan sateelta pääsee :D Lisäksi olin suunnitellut nipsuttelevani loput heinät ylätasanteelta, mutta mutta se sade. Noiden sijaan treenin poikien kanssa sitä juttua ja sen jälkeen aloin kirjoittamaan tätä.
Peeässs. Näköjään täällä on taas tehty pientä viilausta ulkonäköön. Nyt esmes tää kirjoituspaikka on leveämpi. Ja ai niin... joo, mulla on nyt loma...
Kommentit