Eilen aamulla ei mettäilty kun meni yö sen verran pitkäksi, etten enää jaksanut. Käytiin vaan ihan se meidän perusympyrä, joka on noin 45 min. Sen jälkeen Tico sai kurkkutorvimössöä (Sony  ei sitä jostain syystä syö) ja Sonylle satsi mahaa. Sitten odoteltiin aidanrakentajaa ja ajoissa hän tulikin. Muutaman tunnin hän teki hommia yksin. Hänellä oli sellaiset vempeleet mukanaan, ettei siinä apua tarvittu. Nykyään löytyy sähköisenä vaikka mikä työkalu!
 
Seurailin rakentajaa ikkunasta ihaillen ja samalla miettien miten en olisi oivaltanut tuota ja tuota asiaa... Välillä kävin poikien kanssa lenkilläkin.
 
Kun tuli aika laittaa verkko, niin silloin tarvittiin apuani. Rakentaja oli sitä mieltä, että verkko kiinnitetään ulkopuolelta. Olin ihmetellyt, että miten se oikein onnistuu orapihlaja-aidan takia. Alunperin olin sitä mieltä, että orapihlaja saa mennä. Sitten kuulin, että siitä on todella vaikeaa päästä eroon. Tarvittais kaivuri, jolla kaivaa ne juurineen pois. Noh, nyt ei sellaiseen ole varaa, joten saa olla. Ja toisaalta onhan se aidan tukena ja näköesteenäkin silloin kun siinä on lehtiä. Halusin siitä eroon, koska siitä tuleva leikkuujäte tuottaa ongelmia tälläiselle autottomalle tapaukselle. Pakkohan sitä puskaa ei ole leikata, mutta en myöskään halua sen rehottavan törkeän näköisenä. Kattellaan ajan kanssa miten elo mokoman puskan kanssa sujuu...
 
Maasto on sen verran epätasaista, että jotkin tolpat näyttävät toisia tolppia huomattavasti toisia lyhyemmiltä. Lisäksi yhdestä kohtaa aita jäi sen verran ylös, että sieltä kyllä menee islis läpi. Tiettyhän siinä kohtaa on orapihlajassakin isliksen mentävä aukko. Onneksi löytyi jotain, millä tilkitä se.
 
Pojat pääsivät aitaukseen heti kun se oli valmis. Pientä hienosäätöä se vielä kuulemma tarttee, mutta se ei estä aitailua. Tähän saakka kaikki on sujunut todella hyvin: ei ollut ongelmia tolppien laitossa ja verkkoa ei jäänyt kuin 40 cm ylimääräistä! Kolme rullaa tarvittiin. Kahteen jäi kiinni loppurulla odottelemaan omaa vuoroaan. Verkkoa ei siis tarvinnut yhtään leikata. Tosi hyvin!
 
Pojat painivat, kierivät ja juoksivat aitauksessa. Yritin ottaa jotain videopätkiä. Täytyy kattoa, josko sain jotain julkaisukelpoista materiaalia. Kyllä oli kivaa kattella poikien menoa. Välissä otettiin muutaman tunnin unet ja sitten pojat pääsivät noin 6 asteen pakkasessa kuutamo-aitailemaan.
 
Hallilla en ole tällä viikolla ollut. En edes perjantaina. Pääsin nukkumaan sen verran myöhään, etten jaksanut lähteä kattelemaan näkyisikö siellä koiruuksia. Piti hakea pojille nappuloita. Tarkoitus oli hoitaa asia jo torstaina, mutta sää oli ihan kauhea: tuuli todella kovaa ja taivaalta tuli milloin mitäkin. Perjantainakin tuuli, mutta paistoi myös aurinko. Oli mukava lähteä piiiiitkälle asfalttilenkille äijien kanssa.
 
Löytyihän sitä videopätkiä. Laatu on kyllä huono kun ne on kuvattu vanhalla kameralla, joka on todella surkea. Nyt kun on parempi kamera, niin eron kuvissa huomaa hyvin. Se, mikä joskus näytti mun mielestä hyvältä, ei näytä enää. Välillä ihmettelee. että onko sitä kehdannut noin huonoja kuvia lähetellä ; )
 
Antaapa toiminnan puhua puolestaan...
 
http://www.youtube.com/watch?v=zDTayFofnzA Hurjaa menoa aitauksen avajaisissa

http://www.youtube.com/watch?v=pvLWxK0K2YY Pöhköjen painia

http://www.youtube.com/watch?v=7_-6UPg1O1s  Iskä antaa pojalleen kyytiä

http://www.youtube.com/watch?v=J2g_-Z5xQZk  Paini vaihtui kaivuuhommiksi

Tuosta viimeisestä pätkästä sen verran, että en lopettanut kuvaamista kaivamisen takia vaan olin juuri painanut nappia kun Sony alkoi kaivaa.