Eilen olin Sonyn kanssa mätsäämässä. Lähestulkoon koko odotusajan Sony piti pientä haukuntaa. Välillä meinasi tulla suuriakin sanoja, mutta ne sain estettyä.

Vähän mietin, että josko olisin ilmoittanut Sonyn pentuihin. Tällä kertaa pentujen ikäraja oli alle 9 kk. Mutta isoihin mentiin. Olisin kuitenkin ikää kysyttäessä möläyttänyt totuuden...

Jotenkin huvitti olla isoissa koirissa. Mun mielessä Sony on vielä pentu ja kokokaan ei niin suuren suuri ole, mutta ei Sony ole pöytäkoirakaan, joten isoihin sitten, jos ei kerran pentuihin.

Muutaman kerran harjoituksen aikana Sony tarttui hihnaan. Mahtavaa! Nyt mulla oli tilaisuus puuttua asiaan. Muuten treenit meni hyvin. Olikin eka kerta näyttelyn jälkeen kun noita tehtiin ja hyvin näyttää vielä olevan muistissa.

Ennen arvostelun alkua tuomari halusi kaikki isot koirat kerralla kehään. Kaikki, jotka kykenivät, tulivat. Eipä ole ollut aiemmin tuollaista aloitusta. Siellä seistiin hetki ja sitten pois.

Hieman huolestuneena katselin arvostelun kulkua.

Meillä oli parina saku. Tutkiminen ei mennyt ihan putkeen. Tuomari kysyi Sonyn ikää ja totesi sen kuultuaan, että Sony on vielä ihan vauva. Halusi antaa Sonylle makupalan, että tottuu tutkimiseen.

Ympärijuoksu meni hyvin. Sonya ei haitannut takana oleva koira. Sitten tuli se, jota hieman pelkäsin. Siinä kävi juuri niin kuin olin luullutkin. Tässä mätsärissä oli erikoisuutena parijuoksu. Musta tosi hyvä juttu noin niinkuin koiran opetuksen kannalta. Sony rähjäsi toiselle koiralle. Samantien ajattelin, että eipä ole enää tuomarilla vaikeuksia päättää värejä.

Yllättäen tuomari halusi uusinnan. Se ei mennyt sen paremmin. Sitten vielä ympäri, joka meni ihan ok. Senkin jälkeen tuomari mietti tovin, ennenkuin antoi nauhat (oli kivasti laitettu tikun ympärille). Sininen tuli. Totesin, että kävi juuri niinkuin olin arvellutkin. Tuomari siihen, että kannattaa ottaa treenin kannalta. Sanoin, että niin me oltiinkin treenaamassa. Tuomari halusi antaa Sonylle makupalan ja sanoi, ettei me saada lähteä minnekään, sillä tullaan pärjäämään sinisten kehässä. Tuomari sanoi muutamaan kertaan, että Sony on todella kaunis ja turkki upeassa kunnossa.

Me oltiin numerolla 307 ja viimeisen koiran numero oli 332, että odottamista piisasi.

Alkoi jo jännittää, että ehditäänkö siihen toiseen kehään ollenkaan kun arvostelut kesti ja kesti.

Noh, vihdoinkin päästiin kehään. Siellä Sony oli ihan ok. Ensin valkattiin 8 koiraa. Meidät valkkasi ensimmäiseksi niihin kahdeksaan...

Ja siitä vielä neljä. Tuomari luetteli roduittain jatkoon menijät. Viimeinen oli "aussi", joten ei menty neljän joukkoon - tai niin ainakin luulin. Tuomari oli vahingossa sanonut väärän rodun. "aussilla" tarkoitti meitä. Korjasi sen islanninlammaskoiraksi.

Ensin ympäri. Sonylle oli liikaa olla tanskiksen takana. Siitä piti rähjätä. "neljäs", ajattelin itsekseni. Kyllähän herran sai jonkin ajan päästä seuraamaan. Ja sitten alkoi mennä hihna suuhun.

Tuomari sijoitti koirat ja sijoitus oli yllätys mulle: sinisten toinen!!!???!!! Palkinnoksi saatiin ruusukkeen lisäksi nappuloita pieni pussi ja nameja, pallo, pari puruluuta ja purukenkä.

En tiedä olisiko mun pitänyt mennä BIS-kehään kun en ole näistä niin perillä, mutta toisaalta ei mulla olisi ollut siihen enää aikaa, vaikka olisihan se ollut mielenkiintoista JOS siellä olisi pitänyt olla.

Hieman ihmetyttää, että sijoituttiin noin korkealle. Ite tuomarina en kyllä olisi Sonya sijoittanut. Antoiko Sonyn nuori ikä rähjäämistä anteeksi vai oliko Sony lumonnut tuomarin??? Ihan kummallinen mätsäri.

Ei Sony ollut niin paha kuin pelkäsin. Onneksi. Näyttelyt kaiketi menevät aina saman kaavan mukaan? Ei parijuoksuja tai muutakaan poikkeavaa. Ja kun tietää, että isokokoisia haukkuja ei meidän kehässä ole, niin eiköhän sieltä selvitä elävänä... Mutta olisi kyllä kiva päästä 30.7. olevaan mätsäriin. Vielä ei mieli lepää asian suhteen.

Jälleen kerran lopussa Sony alkoi väsyä. Ja kun kuvaa otettiin, seisominen oli hankalaa. Täytyypä käydä katsomassa millainen kuva tuli tällä kertaa. Sony osaa seistä todella hyvin. Jopa mäkin ihastelen sitä miten herra seisoo. Olisi kiva, jos kerrankin seisoisi sijoituskuvassa yhtä hyvin kuin yleensä. Väsy mikä väsy. Minkäs sille voi...

Tuomari oli tosi mukava. Se oikein paneutui arempien koirien "kesyttämiseen" ja muutenkin paneutui hyvin tehtäväänsä. Enkä sano tätä siksi, että tuomari sanoi mulle mitä sanoi... Sanansa piti, anyway.

Ja Sony täytti eilen 9 kk.