Olipa torstaina ihana ylläri! Viikon sää oli kamala. Ma-pe välillä päivät olivat tukalan kuumia. Osin siksi jätin tiistaina agitreenit väliin. Eikä harmittanut yhtään, sillä kun vilkaisin mittaria niihin aikoihin kuin olisi lähdetty, lukema oli huikeat +40! Auringossa toki, mutta oli ihanaa ajatella, ettei tarvinnut lähteä kävelemään niin kuumaan. Jos oltais menty, niin isoset eivät olisi voineet tulla mukaan.
Torstaina skippasin tokon. Osin myöskin kuumuuden takia, mutta vaikutti siihen sekin, että tarjolla oli houkutteleva vaihtoehto. Tkamu oli menossa kisaamaan meitin naapurihalliin ja kysyi, että voisinko tulla mukaan. Silloin vielä ei ollut siirretty tokon alkamisaikaa eikä ollut tietoa agikisojen aikiksista. Sanoin, että asiaa piti miettiä.
Muutaman päivän päästä olivat aikikset tulleet ja meillä siirtynyt tokon alkamisaika. Tiukkaa se olisi tehnyt, jos olisin mennyt ensin tokoon, ja sitten kisaseuraksi. Olisi ollut kiva päästää isoset välissä pihalle, mutta todennäköisesti ne eivät olisi tehneet pihalla mitään muuta kuin haukkuneet jos tkamu olisi silloin ollut odottamassa. Lopulta laitoin sähkäriä kouluttajalle, ettei me tulla tokoon torstaina. Päätös oli tehty, paketoitu ja lähetty jo tiistaina, joten ainakin sai tiedon ajoissa.
Kun lähdön aika läheni, mietin, että mitä laitan päälleni. Ohuempi takki oli pesun jäljiltä märkänä enkä ollut varma, että tarkeninko pelkällä t-paidalla, joten laitoin puolihihaisen paidan. Kameran laitoin reppuun kun tuntui jotenkin liian boheemilta roikottaa sitä kaulassa alusta asti : D
Tkamu tuli peräti kaksi minsaa myöhässä ;D (tästä vähän vitsailtiin) ATT:n hallilla olivat parkkipaikat kortilla. Jonkin aikaa sai miettiä, että minne laitetaan auto. Lopulta se vietiin jonon jatkoksi. Mukaan otettiin kangashäkki koiria varten.
Kun päästiin kisapaikan lähelle, johan siellä oli tyhjä parkkiruutu : D Tkamu ei lähtenyt hakemaan autoa. Jonkin aikaa ihmeteltiin kentän vieressä, että mitä tehdä, minne laittaa koirien häkki. Lopulta sitä ei koskaan laitettu minnekään. Melko pian medeissä kisasi Ticon toisen pentueen tytär, ja kun sen suoritus oli ohi, tkamu lähti hakemaan autoa. Meidän piti varata ruutua, joka oli kenttää vastapäätä. Siinä varatessa tyttären omistaja ehdotti yhteiskuvaa koirista ja sitä sitten yritettiin.
Kun tkamu oli saanut auton ruutuun, tyttären om lähti hakemaan toista islistään. Olipa kiva nähdä neito livenä! Neidon elon alku ei ollut helppo, mutta pääsi vaikeuksien yli, ja varttui koiraneidoksi. Varmaankin vaikean alun vuoksi neito jäi pieneksi, olisiko agissa peräti mini-koira? Mutta ei se koko ole aina niin tärkeä. Eikä tuon neidon kanssa varmasti oo tarvinnut jännätä, että joutuuko maksiksi : )
Jonkin ajan kuluttua bongasin koiran, joka näytti kovin islikseltä. En tunnistanut koiraa. Omistajalla ei ollut kisanumeroa, joten todennäköisesti eivät olleet kisaamassa. Koiran kanssa näytettiin tokoilevan tai jotain. Kohta koira sai luvan mennä moikkaamaan muita isliksiä, joten ilmeisesti se oli islis! Mä olin kauempana mun kameran kanssa kun halusin koittaa kuvata koiria. Niin harvinaista herkkua nähdä muita isliksiä. Ja myöhemmin selvisi, että kyllä se on islis.
Tkamulla oli pari rataa. Kuvasin molemmat radat. Toinen rata oli sen verran myöhään, että valo alkoi olla vähissä. Mulla oli mukana vain pitkä putki kun oletin, että tkamu haluaa mun kuvaavan radat hänen kamerallaan. Noup. Noh, seuraavalla kerralla mukaan pätkä ja pitkä. Tosin en tiedä, että olisinko pätkän kanssa saanut kovin hyvää videota toisesta radasta kun se ei ole niin valovoimainen obiska kuin pitkä.
Melko hyvin tarkenin paitani kanssa. Vasta loppupuolella alkoi vähän viluttamaan, jolloin piti pyytää tkamulta takkia. Vähän sadettakin ripsutteli kun oltiin saavuttu hallille. Mutta eipä se juuri kastellut ja muutamaan ripsuttelukuuroon se jäi.
Oijoi! Olipa mukava ja ihana ylläri nähdä niin monta islistä! Luulin, että näkisin vain tkamun koirat ja Ticon tyttären, mutta näin niiden lisäksi pari muutakin : ) ATT:n hallilla oli pieni islismiitti <3
Kisat olivat ulkona. Musta on hienoa, että ATT on nähnyt tarpeelliseksi laittaa kunnon aita kentän ympärille. Tie menee turhan lähellä, joten ei tartte pelätä, että joku agia tai kisauraa aloitteleva koira kirmaisi auton alle. TSAUlle annan pyyhkeitä siitä, että ulkokenttä on niin ylimalkaisesti aidattu. Muuten kyllä tykkään enemmän omasta hallista, ja sekin on plussaa, että on koirille ulkokopit.
Alla olevasta linkistä löytyy isliskuvat. Myöhemmin lisään tänne linkin, josta voi nähdä muiden koirien agikuvia. Kyllähän sitä tuli vähän taas harjoiteltua kuvaamista ; ) Nuo kuvat ovat picasassa X aikaa. Sitten joskus kun tartten lisää tilaa, niin sitten alkaa poistua noita “X ajan” albumeita. Mutta vielä ei ole mitään hätää, sillä en ole käyttänyt edes puolia picasan tarjoamasta tilasta. Ohessa yksi maistiaiskuva, jollaisia mm. koitin saada. Luulen, että oon kuvannut aiemminkin tuota koiraa. Mieleen tulee yksi vauhdikas kuva aalta. Ainakin saman värinen koiruus on.
Tässä linkki muun rotuisten agikuviin
Joo, ja nurtsisotaakin on taas käyty. Eilen leikkasin nurtsin. Ei se ollut mikään viidakko, mutta leikkasin kuitenkin. 1,5 tuntia siihen meni. Sitten nipsuttelin pienemmän nurtsialueen. Siihen meni noin tunti. Oli aika helppo nakki kun heinä ei ollut kasvanut vielä kovin pitkäksi. En muista, että nipsuttelinko tuon alueen viime, vaiko tällä viikolla tätä kertaa ennen.
Herkkusuut toivottavat herkullista viikonloppua!
Pssst! Ei tiedä, vaikka kisaseurana olemisesta seurasi jotain... ; )
Kommentit