Maanantaina ei satanut ja oli aika kuivaa, joten pienen pihailun jälkeen jompu jäi kotivahdiksi ja lähdin isosten kanssa noin parin tunnin lenkille. Lenkin jälkeen isoset jäivät kotivahdeiksi ja jompu pääsi juoksemaan pyörän vieressä. Oli kova tuuli, joka tietenkin oli vastatuuli, mutta ei se mitään, sillä paluumatka se vasta kevyt olikin.
 
Lähdin käymään Jomin kanssa rismalla. Piti ostaa joulumerkkejä ja tietty maksaa turhaan siitä haaveesta, että tulevana lauantaina lihoisi tili. Oltiin risman parkkipaikalla kun yhtäkkiä joku moikkasi mua. En heti tunnistanut henkilöä, joka oli mun entisestä työpaikasta. Jäin juttelemaan. Sekään ei ole löytänyt uutta hommaa. Lisäksi kuulin, että firmassa on tällä hetkellä lomautettuina 80 % työntekijöistä! Mahtaa olla hiljaista työskennellä siellä nykyään. Entä miten sitten ne onnettomat, jotka joutuvat vielä pahimmillaan roikkumaan helmikuun puolelle siellä? Onkohan ne armahdettu? Että tommosia kuulumisia...
 
Jotenkin musta tuntuu, etteivät nuo pyörälenkit väsytä Jomia yhtään. Taaskin se käyttäytyi loppupäivän niin kuin ei olisi juossut yhtään: kiikutti mulle leluja ja oli muutenkin huomionkipeä. Ei missään vaiheessa näyttänyt tavallista väsyneemmältä. Ei edes myöhemmin päivällä. ?
 
Tiistaina myös sää suosi meitä ja kuivina päästiin hallille. Agin suhteen tämä tulee jatkumaan, sillä meidän ryhmä ei muutu. Tosi kiva : )
 
Hyppy, hyppy, putki, hyppy, putki, hyppy, hyppy, keinu, hyppy, hyppy, putki, putki, aa, hyppy, hyppy ja hyppy. Siinä meidän tämänkertainen rata. Toka putki oli ihan aan alun vieressä. Jomilla on vetoa kontakteihin, joten mun oli pakko koittaa plokata aa, tai sinne koiruus olisi mennyt. Harjoitellessani menoa hypyille, jotka olivat tuon putken jälkeen, musta tuntui tosi pitkältä kiertää sekä aa ja putki. Toisaalta taas oli kyseenalaista, että ehdinkö vaihtamaan puolta putken suulla, ennen kuin Jomi tulee putkesta ulos? Puolta piti saada vaihdettua. Meitä ennen oli yksi koirakko ja tuon aikana tuli selväksi, että en ehdi, sillä edellä ollut koira on Jomia hitaampi ja kun senkään kanssa ei ehtinyt, niin ei sitten Jominkaan kanssa. Kun suunnitelman muutos tapahtui ilman harjoittelua, niin eihän se sujunut hyvin. Mä jäin nanosekunniksi arpomaan puolta ja sitten olin jo myöhässä. Jäin sen verran jälkeen Jomista, että se kai tulkitsi seuraavaksi esteeksi aan. Äijä teki putkesta tosi pikaisen äkkikäännöksen ja kiipesi aalle. Putkensuun jälkeen ei ollut isoa rakoa aan alkuun nähden, mutta sinne mini taipui : D Uusi yritys meni paremmin, vaikka edelleenkin olin vähän myöhässä. Siinä ei kyllä ollut yhtään ylimääräistä aikaa. Sitten oli hyppy poispäin musta ja toinen hyppy takaa kierrolla keinulle. Keinun jälkeen oli kaksi hyppyä vierekkäin. Ensin toisen yli menosuuntaan ja toinen takaa kierrolla takaisin päin. Sitten olikin kiire koittaa estää koiraa menemästä puomille, jonka alku oli houkuttelevasti, suorastaan tyrkyllä, ennen putkea, jonne koira piti saada. Noh, puomillehan ukko meni. Mun syy, ainakin osittain ; ) Mun ajatus oli ollut oikea, mutta taas olin myöhässä, siispä uusi yritys. Nyt ukko meni putkeen, muta mä en heti sitä tajunnut. Sitten kun tajusin asian, niin tuli kiire ohjaamaan se toiseen putkeen. Sieltä sitten aalle. Nyt se radan toka putki oli houkuttelevasti tyrkyllä, mutta tämä kohta mua ei huolettanut kun Jomi tuntee vetoa kontakteihin. Aan jälkeen mulle tuli pieni bläkoutti, että minnekäs se rata sitten menikään. Otin uusiksi aan lopusta. Vielä kolme hyppyä (eivät olleet peräkkäin) ja sitten rata oli ohi ja poika sai fileensä.
 
Pääosin rata oli mennyt hyvin, mutta sitten oli ne muutamat kohdat. Kouluttaja komensi tekemään radan keinulta loppuun asti. Nyt sain Jomin suoraan putkeen ja puomi jäi ilman Jomin tassuttelua. Loppu rata meni ilman ongelmia.
 
Toisella kertaa rata hieman tyssäsi takaa kiertoon ennen keinua. En kuulemma ohjannut tarpeeksi hyvin. Toisen kertaa tyssäsi just tuohon puomi-kohtaan. Sinnehän ukkeli meni. Olin taas myöhässä. Uusinnalla putkeen ja sitten rata loppuun. Mitään ei otettu uusiksi. Ehkä se johtui vähiin käyvästä ajasta tai sitten me vaan oltiin niin hyviä ; ) Meidän toinen kerta ei kestänyt edes viittä minuuttia. Vähiin käyvän ajan vuoksi en muistuttanut Jomia, että omin luvin ei lähdetä. Ekalla kerralla se pari kertaa lähti ilman lupaa hyppäämään kaksi ekaa hyppyä. Hyvin ne meni, mutta pitäisi koittaa malttaa ; )
 
Tokossa olikin rally-meininkiä. Tosi kivaa! Ensin kouluttaja meinasi, että aloitetaan seuraamisella, mutta sitten muuttikin mielensä. Teki rally-radan, jossa oli kylttejä joka luokasta. Seuraamista tehtiin siis näin.
 
Istu, maa, liikkeelle –> istu, kierrä koira –> istu, yhdessä käännös vasempaan, istu –> istu, yhdessä käännös oikeaan, istu –> sakukäännös –> askelsarja eteen –> 270 v –> kolme askelta peruuttaen –> käännös o –> liikkeestä seiso, kierrä koira –> täyskäännös v –> käännös v –> kyltin jälkeen istu, yhdessä askel oikeaan, istu –> 270 v –> liikkeestä maahan, kierrä koira –> istu, yhdessä täyskäännös oikeaan, istu –> merkin kierto.
 
Olin innoissani, että rata loppui merkin kiertoon. Nyt pääsi taas kokeilemaan, että miten se sujuu. Mä en palkannut ollenkaan Jomia radan aikana. Välillä kehuin, mutta siinä kaikki. Rata meni hienosti. Jäävissä oli oikeat asennot ja hyvin malttoi istua paikoillaan sen aikaa kun kiersin pienen. Peruutus ei mennyt ihan nappiin. Ehkä se osin johtui siitä, että ollaan enemmänkin harjoiteltu sitä tokomaisesti eikä liikkeestä. Mutta asia korjaantuu treenimisellä.
 
Merkin kierrossa koiralle saa näyttää, että minne sen pitäisi mennä. Yritin näyttää, mutta koiruus nousi ylös ja alkoi nuuskia maata. Käsitti mun näyttävän maata. Eipä siinä sitten muuta kuin sivulle ja lähetys. Jomi lähti ja oli hetken hämmentynyt. Sitten kun se bongasi tötsän, niin sitten laittoi lisää vauhtia ja kiersi tötsän hienosti – ja vieläpä niin päin kuin olin opettanut! Mun mahtava mini oli taas ansainnut kanafileensä. Se, että en välipalkannut Jomia ollenkaan, niin oli pakko antaa jumbopalkka radan päätteeksi. Naturispalat olisivat olleet liian köykäinen palkka suoritukseen nähden, etenkin kun Jomille kanafile näyttää olevan the palkka.
 
Seuraavaksi paikoillaan istumista. Jomi istui hienosti vaikka ympärillä olleita koiria käytiin välipalkkaamassa : ) Makoilussa nuuski alkuun maata, mutta rykäisyn jälkeen makoili hienosti. Eikä ennakoinut maahan menoa tai ylös nousemista.
 
Aussilainen on nyt ainakin pari viikkoa pois, joten saatiin kyyti kouluttajalta postilaatikoille. Kiitos : )
 
Tämä on taas sateinen päivä, että lumesta saa nähdä vain unta – tai kuvia, kuten siinä ihanassa videossa. Kohta taas pääsen kuuntelemaan sitä biisiä! : )