Lääkärissä kolmella jalalla loikkivasta koiruudesta tuli utelias nelijalkainen nuuskuttaja. Kipu taisi unohtua kun niin paljon erilaisia hajuja oli ympärillä. Punnasin Ticon ja puntari näytti 15,1 kg. Nuuskuttelu jatkui huoneenkin puolella. Siellä Tico meni tuhisten ympäriinsä. Lääkäri katsoi kynttä ja totesi sen vääntyneen sen verran pahasti, että sitä piti leikata kunnolla. Tico sai rauhoitteen ja jatkoi nuuskuttelua. En kuitenkaan antanut sen jatkaa sitä. Otin sen viereeni ja ei mennyt kauaakaan kun rauhoite alkoi vaikuttaa.
 
Oltiin oltu hyvä tovi kahdestaan ja Tico taju kankaalla kun lääkäri tuli. Lääkäri otti Ticon syliin ja Tico hieman rimpuili (Tico oli silleen selällään sylissä), että ei ihan kanveesissa ollut kuitenkaan kun tuohon reagoi. Toimenpiteen ajaksi menin pois. Kun tulin takaisin, näin lääkärin antavan Ticolle piikin. Toinen lääkäri tuli paketoimaan tassun ja neuvoi mua samalla miten paketti tehdään. Lopuksi lääkäri kysyi oliko Tico saanut herätteen. Sanoin, että jonkin piikin se sai, joten kai se oli heräte.
 
Odottelin Ticon vieressä sen heräämistä. Lääkärikin kävi pari kertaa katsomassa, mutta mitään ei tapahtunut. Muistelin, että Sony heräsi paljon nopeammin lonkkakuvien jälkeen. Aattelin, että jos nyt ainetta oli annettu enemmän kivuliaamman toimenpiteen vuoksi ja siksi herääminen kestää.
 
Lääkäri oli käynyt kysymässä ja oli selvinnyt, ettei Tico ollut saanut herätettä! Se piikki oli ollut kipulääke. Nyt sitten Tico sai herätteen. Kävin kuuntelemassa hoito-ohjeita ja kun hetken päästä menin takaisin huoneeseen, Tico heilutti häntää. Mikään muu ei liikkunut, paitsi häntä. Siitä sitten pikku hiljaa alkoi muutakin liikettä näkyä. Omin tassuin Tico tuli huoneesta ulos, mutta kannoin autolle kun ulkona oli satanut.
 
Sony tutki Ticossa olevia hajuja ja tassussa oleva paketti kiinnosti. Tico oli ihan tööt. Siinä se vain istui. Saisiko tuota ainetta muillekin automatkoille...?
 
Oli suuri helpotus tietää, että nyt oli Tico saanut apua. On varmasti ollut ihan kauheen tuskallista aikaa Ticolle. Varsinkin kun lääkärin mukaan varvas oli jo ehtinyt hieman tulehtua. Kiitos näiden säiden.
 
Aamulla viritin tassuun muovipussin ja kelmua, sillä oli satanut. Lenkki ei ollut pitkä. Tico meni alussa kolmella jalalla, joka oli hyvä, sillä se säästi tuppoa. Sitten loppumatkalla mentiinkin jo neljällä jalalla. Ei kai enää jaksanut nilkuttaa kolmella tassulla.
 
Ticolle annetaan nyt antibioottia kahdesti päivässä (kuuri loppuun) ja kipulääkettä kerran päivässä (viiden päivän ajan). Tuppoa pidetään kolme päivää. Etukäteen mietitytti lääkkeiden anto. Etenkin kun se antibiootti oli aikas iso. Juusto on tässä huushollissa suurta herkkua, joten yritin laittaa lääkkeen juuston sisään. Tico söi juuston ja lääke tippui pois. Yllättäen kuitenkin Tico imuroi lääkkeen lattialta! Kokeilin menisikö kipulääkekin paljaaltaan ja sinne meni. Päälle sai siivun juustoa. Päivälenkin jälkeen lääkitys oli yhtä helppoa.
 
Päivälenkille tein taas suojausviritelmät. On se tassu kyllä kipeä kun yritin olla todella varovainen, mutta silti kuului "ai!".
 
Nukuin alhaalla, sillä en ole vielä laittanut kauluria Ticolle. On sen verran hiostavaa, että en viitsi laittaa sitä ennen kuin on pakko. Hyvin Tico on antanut tupon olla. Mahdoinkohan nähdä oikein kun kerran käänsin kylkeä? Oliko Tico sammakko-asennossa? Se on äijän lempiasento.