tico3.jpg
                               Vauvasta vähän vanhempaan vauvaan ; )
 
 
             tico.jpg
                                                Kohelo kakkonen
 
 
             tico49.jpg
                                              Komea kolmonen
 
 
             tico108.jpg
                                              Näyttävä nelonen
 
 
             tico117.jpg
                                                 Vinkeä viitonen
 
 
             tico163.jpg
                                             Koheltava kuutonen
 
 
             tico174.jpg
                                                Sähäkkä seiska
 
 
             tico215.jpg
                                                   Kaheli kasi
 
 
             tico260.jpg
                                               Ystävällinen ysi
 
 
             tio16.jpg
                                         Kymmenen vuotta tähtenä
 
 
Kun mietin Ticoa, ekana tulee mieleen sen iloinen olemus kera heiluvan hännän. Jos Ticoa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi: iloinen. Tico on iloisin koira, jonka oon nähnyt. Jos koiruus saa vähänkin huomiota, niin voi että kun se on iloinen! Hyvä, että turkissaan pysyy. Toisinaan myös kerjää huomiota pitämällä jotain omaa show:ta. Mun mielestä tämän koiran kohdalla sekä virallinen, että kutsumanimi ovat osuneet nappiin. Stjarni tarkoittaa tähteä ja kyllä ukkeli on ollut meidän ikioma kotitähti. Monesti sen toilailuja ja touhuja on saanut nauraa. Ja Tico on sellainen “tico-tico-tyyppi” jos tiedätte mitä tarkoitan. Herra on syntynyt vapun alla ja puolivuotisiaan aina viettää halloweenin aikoihin, joten on kyllä siinäkin mielessä varsinainen bile-koira ; )
 
Henkisesti Tico on pysynyt hyvin nuorekkaana, mutta katsotaan nyt mihin suuntaan jatkossa mennään. Pieniä muutoksen merkkejä on ollut nähtävissä. Ticon kohdalla iällä onkin vähän varaa ottaa koiruutta kiinni ; )
 
Kun Ticolla oli todettu haimatulehdus, niin jonkin aikaa pelkäsin, ettei Tico ehtisi täyttämään 10 vuotta. Alussa mielessä oli paljon kysymyksiä ja mörköjä eikä ne oikeestaan oo vieläkään lähteneet minnekään, mutta kun oon huomannut, että hyvin se Tico kuitenkin näyttää voivan, niin sitten sitä on vähän rauhoittunut. Muutoksia on tapahtunut, ettei se ole enää ihan samanlainen kuin oli ennen diagnoosia; toisinaan tassut tärisevät kun se on ulkona, lähes tyystin kadonnut lempiasento, kasvanut ruokahalu ja toisinaan tavallista runsaampi nuoleskelu. Nuoleskelua Tico harrasti eilen illalla siihen malliin, että annoin puolikkaan kipulääkkeen. Herra oli sitä mieltä, että olkkarinmatto tartti pesua... Tico kun ei tosiaankaan ole mikään lirpsi, joten jostain syystä se kulutti aikaansa nuoleskelemalla. Pitänee kuuklettaa, että mitä on närästys. En tarkkaan tiedä. Tuleeko se vain tyhjään vatsaan vai voiko se tulla täyteenkin? Kun Tico nuoleskeli, niin syömisestä oli kulunut jo 8 tuntia, joten olettaisin mahan olleen aika tyhjän silloin.
 
Onhan se kökköä, ettei Ticon hienoa ikää voi juhlistaa herkuttelemalla. Tokihan voisin antaa sille vaikka kanan jauhelihaa kongissa se kun ei ole liian rasvaista Ticolle. Mutta nyt en uskalla antaa mitään muuta kuin tylsiä nappuja. Vasta verikokeen jälkeen saa vähän muutakin – jos siis ei löydy mitään ja näin. Ja tosiaan reissaamisetkin ovat nyt minimissä ennen tuota koetta, niin ei voida esmes mennä bussilla jonnekin eläintarvikeliikkeeseen ja ostaa jotain kivaa synttärisankarille. Senpä takia hoidin ostosreissun eilen kauppareissun yhteydessä. Mun oli ihan pakko ostaa Ticolle jotain. Eihän se mitään lelua tartte kun niitä pojilla kyllä on, mutta ostin kuitenkin...
 
Näin Ticon kymppisynttäriä juhlittiin: Heräsin ysiltä (ilman kelloa) ja päästin pojat pihalle. Tankkasin vähän ja sitten pakkasin repun. Punnasin Ticon ja synttärisankarin paino oli 16,2 kg. Pikkuisen enemmän mitä oli silloin helmikuun alussa, mutta silloinhan Tico oli syönyt huonosti muutaman päivän. Ainakaan herran paino ei ole päässyt salakavalasti putoamaan. Karvapalloille nappulat nassuun ja sitten Ticon kanssa kohti yhtä metikköä. Kotitien päässä mietin, että pitäisikö vaan mennä sinne, missä on se iso kallio. Etenkin kallion päällä on aukeeta ja hyvät kuvailumahdollisuudet. Päätin kuitenkin mennä kattomaan miltä se mettä, jossa oli otettu muutaman kerran talvikuvia, näytti nyt.
 
Ticolla oli fleksi ja se oli ihan innoissaan. Kaulassaan Ticolla oli uusi panta. Kaikilla pojilla on samanlaiset pannat, mutta Tico sai kunnian olla eka, joka pantaa käyttää. Vähän lisäspessua synttärisankarille ; )
 
Kun oltiin kävelty metikköön vähän syvemmälle, päästin Ticon irti. Alkuun se pysyi lähellä, mutta sitten se katosi. Huutelin herraa, mutta ei tullut. Näin Ticon puiden takana ja kun se ei välittänyt tulla mun luo, menin lähemmäs. Näytti, että herra söi jotain. Sitten se tuli mun luo ja sen jälkeen meillä oli yhteinen suunta. Siinä kun Tico pummi multa nappuja, niin haistoin mitä mokoma oli ollut syömässä... Juuri niin, sitä ihteäänpä hyvinkin... : S
 
Eipä se metikkö ollutkaan iso, kuten olin kuvitellut. Hyvin pian alkoi puiden takana näkyä taloa. Pah. Suunnattiin sitten kalliolle, ja heti, kun tuli aukeampi paikka, annoin Ticolle sen synttärilahjan. Koiruus oli siitä innoissaan ja alkoi meuhkata kanervikossa. Otin Ticon reaktiosta videopätkän, jonka voi halutessaan nähdä alla olevasta linkistä.
 
 
Kuljettiin kalliolla, joka oli puiden siimeksessä ja paksun sammalmaton peittämä. Miten ihanan pehmeältä se tuntuikaan jalkojen alla! Kävellessämme zoomailin myös paikkoja, joissa voisi koittaa kuvata Ticoa. Muutama sellainen löytyi, mutta kyllä se on haastavaa kuvata puiden keskellä. Varjoa siellä ja varjoa täällä, mutta ei kuitenkaan joka paikassa. Vielä kun aurinkokin hyppelehti suht tiuhaan pilven takana, niin vaikeaa oli löytää sopiva valotusaika ja aukko. Se mikä oli nyt hyvä, olikin sekunti myöhemmin aivan liian tumma tai vaalea. Yritin ettiä paikkaa, joka olisi joko ihan varjossa tai sitten aukeella. Hankalaa oli. Niin ja sitten vielä kun kuvauskohteena oli Tico, joka vihaa posettamista, niin kuvien suhteen reissu tuntui lähinnä ajantuhlaukselta. Ticon olemus lysähti heti, kun laitoin kameran naamalleni. Jokunen julkaisukelpoinen foto tuli otettua, mutta pääosin olin aika pettynyt saaliiseen. Piti toki myös ottaa posetuskuva uuden pannan kanssa ja siinä kävi vähän tuuri, kun Tico huomasi jotain ihmeteltävää, niin se ei sitten istunut ihan kasassa, ja oli sitten mahdollista nähdä panta.
 
 
             tio10.jpg
                                             "Tää on kiva lelu!"
 
 
             tio11.jpg
                                            "Mitäs tuolla on...?"
 
 
             tio19.jpg
                                             Kiva kuva Ticosta : )
 
 
             tio12.jpg
                                   Metsän tuoksuja nuuskuttelemassa.
 
 
             tio17.jpg
                                               "Joko saan namia?"
 
 
             tio18.jpg
                                             Kiva kuva tämäkin : )
 
 
             tio14.jpg
                                          Pehmustetulla kivellä ; )
 
 
             tio15.jpg
                                                    Taukohetki.
 
 
                              tio13.jpg
                                                 Pantamannekiini

                              

Noh, jos mulla ei ollut niinkään kivaa kuvauksen kannalta, niin Ticolla varmaan oli kun tassutteli pehmeällä sammalmatolla. Hyvin se pysyi lähellä ja jos alkoi näyttää, että kohta ei ukkoa näe, niin kutsumalla se tuli luo : ) Välillä me leikittiin possun (uusi lelu) kanssa. Sitä ihmettelin, että miksen ollut ottanut mukaani lyhintä putkea, joka vissiin olisi ollut käytännöllisempi metikössä? Toki tuo, mikä mulla nyt oli mukana on valovoimaisin, mutta ei se pieni pätkä olisi liikaa repussa painanut.
 
Reissuun meni 2,5 tuntia, mutta koko aikaa ei todellakaan kävelty vaan aikaa meni myös kuvaamiseen ja leikkimiseen. Kotona laitoin videon latautumaan, sillä arvelin, että sen latautumiseen menisi useampi tunti (kuten menikin). Pidettiin pieni paussi ennen kuin mentiin pihalle. Pihalla heitin possun ja voe mahoton miten innoissaan pojat olivat siitä! Etenkin Jomi riemastui suunnattomasti uudesta lelusta. Se vähän omi sen itelleen ja juoksenteli sen kanssa ympäriinsä välillä heitellen sitä. Yritin, mutta huonosti onnistuin kuvaamaan tuota biletystä. Mulla ei oo vielä tuollaiset liikekuvat hallussa. Useimmiten niistä tulee liian vaaleita, tummia tai epäselviä. Kun riehuminen alkaa, niin silloin pitäisi olla asetukset kohdillaan, sillä siinä ei ehdi paljon niitä tarkistelemaan kun kuvaa. Ehkä vielä joskus... Vasta tammikuussahan mä ekan kerran kuvasin manuaalilla ja sen jälkeen yhtä poikkeusta lukuun ottamatta oon käyttänyt vain manuaalia. Vihdoinkin mullekin aukesivat ne jutut, joita sisko yritti varmaan joku pari vuotta opettaa : D Ja myönnettäköön, tammikuun jälkeen oon kattonut mun vanhempia kuvia eri tavalla...
 
 
             ten1.jpg
 
 
 
             ten2.jpg
 
 
 
             ten4.jpg
 
 
  
             ten3.jpg
 
 
             ten5.jpg
 
 
 
             ten7.jpg
 
 
 
             ten6.jpg
 
 
Toohottaessa koirille tuli jano, joten vein niille vadissa vettä. Samalla halusin testata, että vieläkö Jomi kaivaa vedet pois. Se kyllä laittoi tassunsa veteen ja vähän loiskutteli. Pieni hepulikin siinä tuli, mutta siinä se. Ei edes yhtä vadillista vettä loiskuttanut. Höh, jos herra on nyt olevinaan niin aikuinen, ettei voi enää leikkiä vedellä ; ) Mutta joo, on se harmi, jos Jomi tosiaan on menettänyt tuon tavan. Se oli niin hupaisa.
 
 
             ten18.jpg
 
 
 
             ten19.jpg
 
 
Piparkakkutassu, vappuvauva, punainen pöhkö, virtanen, tättähäärä, ticoli, ticomiitti, pikku aurinko, ukkeli... Rakkaalla koirulilla on monta nimeä ja vuosiakin takana jo yhdeksän. Tästä alkaa ticolin kymmenes vuosi. Oikein hurjan paljon onnea vieläkin iloiselle pikku auringolle, mun ikiomalle seremoniamestarille Ticolle kymppisynttärin johdosta! <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3
 
 
Kuvailotulitus jatkuu karvasammakkojen bilertskuvilla.
 
 
             ten8.jpg
                                      Kiinnostuksen kohteena keppi.
 
 
             ten9.jpg
                                                         : D
 
 
             ten10.jpg
                                                   "Älä nipistä!"
 
 
             ten11.jpg
                                   "Auts! Ei sitä tartte poikki purra!" ; )
 
 
             ten12.jpg
                               "Nyt mä näytän sulle kuka täällä määrää!"
 
 
 
Sitten jatketaan triplen bilekuvilla.
 
 
             ten13.jpg
                                           "Te ootte ihan hölmöjä."
 
 
             ten20.jpg
                                           "Onnea, onnea, Tico!"
 
 
             ten21.jpg
                                        "Hehheh. Kaverit sekosivat."
 
 
             ten22.jpg
                                      Kahdeksan tassua ilmassa xD
 
 
 
Ja lopuksi muita kuvia.
 
 
             ten15.jpg
                                               "Isukki näköjään...
 
 
             ten24.jpg
                                                    ...väsähti."
 
 
             ten14.jpg
                                 "Aijjettä! Mulla on paikka auringossa!"
 
 
             ten16.jpg
 
Yllä olevasta kuvasta sain idean alla olevaan kuvaan. Mua kuitenkin häiritsi Jomin vieressä oleva pömpeli, joten luovuin idesta enkä jalostanut sitä loppuun asti.
 
             ten17.jpg
 
 
 
             ten23.jpg
                                     Iloinen auringossa köllöttelijä.
 
 
             ten25.jpg
                           Väsähtänyt synttärisankari ja hänen lahjansa.
 
 
 
 
 
P.S. Hurjasti onnea myös Ticon sisaruksille, jotka nekin ovat nyt täysiä kymppejä : )