Säätiedotus lupaili toisinaan sadekuuroja länsi saaristoon ja toisinaan länsirannikolle. Ehm, eli siis olisi ollut ihan sama olla kuulemattakin nuo ennusteet ;) Mä päätin lähteä ite selvittämään, että kumpaa säätiedotus oli tarkoittanut. Kun Sony oli jonkin aikaa pihaillut, niin se joutui jäämään yksin. Ei se tuntunut kivalta jättää toista, mutta pakko se oli. Ticolle & Jomille en oo vieläkään keksinyt mitään hyvää tiiminimeä, kuten vanhemmille pojille isoset ja Sony & Jomi on karvapallot. Anyway, lähdin Ticon & Jomin kanssa kohti sittaria.
 
Olin just jättänyt ukot koppiin ja suuntaamassa sisälle kauppaan kun alkoi tihuttaa. Sade jatkui kun tulin kaupasta. Se oli sellaista todella nopsaan kastelevaa tihkua. Päätin katella vähän aikaa, että voisiko sade mahdollisesti lakata. Treenin Jomin jättämistä. Ensin vain kävelin Ticon kanssa vähän matkan päähän ja sitten kävin palkkaamassa Jomin. Kun tämä näytti sujuvan aloin tehdä vähän juttuja Ticon kanssa. Se itketti Jomia, mutta kertaakaan ei haukkunut. Välillä treenin Jomin kanssa. Niin siis oliko eteentuloissa tai perusasennoissa muka jotain ongelmia? Ei ainakaan tänään ;)
 
Treenituokio ei ollut pitkä jo senkään takia, että olin ostanut jauhelihaa. Sateen volyymi näytti pienentyneen, mutta täysin sateetonta ei ollut. Lähdettiin silti kohti kotia. Paluumatka sujui välillä märissä ja välillä kuivissa tunnelmissa. Mutta, vaikka satoikin, niin en kastunut läpimäräksi. Sateen tauoilla tuuli ehti hyvin kuivattaa vaatteita.
 
Kotona menin Sonyn kanssa pihalle ja treenin uusia kylttejä. Aina välillä vapautin Sonyn ja se nappasi suuhunsa huivin ja alkoi katella, että missäs kaverit olivat. Sony vaikutti jotenkin orvolta yksikseen. Puskaa vasten piti käydä hinkkaamassa itteään. Katellessani Sonyn kiertelyä mietin, että miltä se puskan varsi näyttäisi jos Sonylla olisi ollut jonkinlainen karvanlähtö kesällä. Taitais olla vaalean karvan kuorruttama :D
 
Sisällä sitten aloin keitellä makarooneja ja myöhemmin paistoin jauhelihaa. Ne kun sekoitti sai ihan kivan sapuskan. Tämän jälkeen mentiin pihalle treenimään juttua. Oltiin oltu pihalla jo jonkin aikaa kun kuulin kotitiellä menevän auton. Olin selin tiehen. Käskin poikia pysymään paikoillaan. Aattelin sen olevan naapurin auton, mutta yhtäkkiä alkoi kuulua peruutushälyn ääntä. Ihmettelin, että mikäs auto se nyt voi olla. Etenkin kun ainoastaan mun pihaan pystyi peruuttamaan. Tuumailin, että ehkä isompaa autoa käännettiin tai sitten se oli roska-auto. Tosin, roska-auto oli käynyt jo maanantaina.. Alkoi kuulostaa siltä, että se auto oli todella tulossa mun pihaan. Käskin pojat maahan. Auto pysähtyi ja kuulosti, että sieltä tuli joku ulos. ? Mun portille ilmestyi mies ja sitten poikia jo vietiin. Nähtyäni auton mulla oli jo arvaus mistä oli kyse. Miehellä oli mulle paketti. Nyt kaikki oli selvää. Mies moikkasi, pyysi multa kuittauksen ja sen jälkeen ojensi mulle tuomisensa. Ei epäilystäkään mitä olin juuri saanut! Olin iloisesti yllättynyt, että lähetys tuotiin ihan kotiovelle. Toisaalta mietin kolikon kääntöpuolta, eli mitä jos en olisi ollut kotona? Jonkinlainen etukäteisilmoitus olisi ollut kiva juttu. Jatkoin treenimistä vielä jonkin aikaa tätä asiaa miettien ja lähetyksestä iloiten.
 
Aikomuksena oli käydä väijymässä posti, mutta eipä enää tarvinnut. Meinaan eilen sain tiedon, että lähetys oli lähtenyt liikkeelle. Mietin, että kauankohan sen tulo kestää ja siksi aikomus oli ottaa posti erityistarkkailuun aina siihen asti, kunnes... Mutta tätä grillaamista ei kauaa kestänyt ja nyt on aika hypätä The Diving Boardilta sukelluksiin sulosävelmiin ja sukat pyörittävään ääneen <3
 
 
             tdb-normal.jpg