Eilen sitten kävi ultrattavana Ticon luona vieraillut tyttö. Jotain siellä näkyi ja kuulemma varovainen arvio oli 2-4 pentua! Eli eipä sitten ollut ihan turhaa tulla täällä käymään. Toiveissa olisi ainakin kolme pentua, sillä sen verran niitä vähintään näytettäisiin tarvitsevan... Yksi varaus on tehty, yksi menee nartunomistajalle ja yksi on vielä "neuvotteluvaiheessa". Oli kyllä aikamoinen ylläri kuulla, että kiinnostusta on ollut ulkomailtakin asti! Ehkäpä se kiinnostus johtuu siitä nartusta. Vaikeaa kuvitella, että Ticosta kun Tico on tuollainen "perusjätkä". On käynyt muutamassa näyttelyssä ja on nyt viittä-vaille-valio-tilanteessa. Saa nähdä jääkö myös siihen kun ei nyt ole minkäänlaisia näyttelysuunnitelmia Tampereen jälkeen. Kiinnostusta kyllä olisi, mutta autottomuus laimentaa sitä. Se on vaan jotenkin niin kamalaa olla kinumassa kokoajan kyytiä... Ja se erkkari... Voi vitsit, miten paljon sinne haluaisin, mutta mutta... Huoh.
Niin ja parissa testissäkin herra on käynyt, muttei niillä tuloksilla viitti kauheesti rintaa röyhistellä. Paimennustestissä lampaat hävisivät tytöille ja se luonnetesti on luku sinänsä.
Nyt kun tuloksista on puhe, niin on pakko kertoa, että oon vilpittömän iloinen siitä, että Sonyn kahdella sisaruksella on hyvä lonkat (bee ja aa/bee) ja muutenkin priima terveystulokset! Sitä yhtä sisarustahan ei kannata kuvata kun jäi auton alle, eikä sitä sitten voi tietää mikä se totuus on. Tässä tilanteessa kyllä olisi ollut erittäin mielenkiintoista tietää neidin lonkat.
Niin iloinen kuin noista hyvistä terveystuloksista olenkin, niin ne myös hieman masentavat. En voi olla miettimättä ja syyllistämättä itteäni Sonysta - siitäkään huolimatta, että äipän puolelta on löytynyt roskalonkkia. Voiko tosiaan käydä niin huono tuuri, että ne roskat kulminoituvat vain yhden koiran kohdalla? Pakkohan siinä on olla vikaa mussakin kun muilla on hyvät tulokset... Tai no jaa, kyllähän se voi olla niin huono tuuri, että vain yksi koira on sairas. Niin kävi siskon kohdalla. Sillä koiralla on todettu kehityshäiriö päässä. Ehkä joskus sikiövaiheessa koira on saanut kolhun, jonka seurauksena päähän tuli kuoppa. Koiralla on motoristisia ongelmia ja lääkitys, joka ehkäisee epilepsiatyyppiset kohtaukset. Toivottavasti siskolla on nyt parempi tuuri tämän uuden pennun kanssa!
Mutta joo... Voiko noita asioita verrata? Eikös se lonkkavikakin ole ainakin osaksi kehityshäiriö, vai? Toiset sanoo toista ja toiset taas toista. Noh, täytyy toivoa mahdollisimman tervettä elämää pienelle. Sehän se tässä on se suurin murhe. Uskokoon ken haluaa, mutta mua ei juurikaan harmita se, ettei Sonysta voi tulla isää. Sony on todella kaunis koira, myönnän, mutta myös pikkuinen, enkä ite tykkää jos tämä rotu kamalasti tästä pienenee. Ja putkiajattelulla ajattelen asian niin, että Sony olisi saattanut periyttää pientä kokoaan. Eihän se tietenkään välttämättä ole noin. Voihan se olla, että Sony olisi saanut ihan normikokoisia pentuja. Nyt sitä ei koskaan tiedä. Eikä myös sitäkään kuinka hyvin se olisi periyttänyt kermanväriään. Samapa tuo kun vaan se pienuus olisi nyt etu...
Tää lonkka-asia on mulle jotenkin tosi vaikea. En ilmeisesti ole vielä sinut asian kanssa, sillä uusimmasta islislehdestä jätin lukematta terveystulososion. Sen olen aina lukenut suurella mielenkiinnolla. Nyt en pysty. En halua nähdä sitä kamalaa kirjainta. Tuskin edes se on ehtinyt tähän uusimpaan lehteen, mutta varmuuden vuoksi jätän väliin. Niinkuin myös seuraavankin lehden tulokset - varmuuden vuoksi taas.
Samoin en käynyt katsomassa Sonyn kennelin sivuille lisättyjä terveystuloksia. Noh, senhän jo tietää mitä siellä on, mutta kuitenkin. Kiva ylläri oli se, että Ticon kuva oli vihdoinkin vaihdettu! Enää ei tartte sitä hävetä :)
Ensi viikon lauantaina on sitten se näyttely. Sony on just pesty. Ticon kohdalla vielä mietin, että pesenkö. On ollut niin hieno talvi, että ei ole paljon likaa tullut turkkiin. Vähän meinasin, etten pesisi Sonyakaan, mutta kyllä se piti pestä kun oli sellainen "klimppiturkki" harjauksesta huolimatta.
Ticolla alkoi viikolla ihan kamala karvanlähtö. Yksi veto furmiksella ja maassa on iso kasa karvoja. Sonysta ei lähde juuri mitään. Pesussakin ritilään jäi tosi vähän karvoja. Katotaan miltä kämppä näyttää kun turkki alkaa kuivua. Harjailla sitä pitää aina silloin tällöin, ettei tule selkään jakausta.
Kommentit