Lähinnä lenkkeilyn merkeissä ollaan menty. Tarkoitus olikin pitää pari agitonta päivää ja sitten ehkä ke taas mennä hallille. Eipä onnistunut kun maa oli märkä. Sään puolesta viikko oli jotenkin hassu. Ratiota kuuntelemalla tuli fiilis, että vettä sataa. Jopa räntääkin odottelin parina päivänä, mutta aika kuivaa oli. Sateet ilmeisesti olivat varsin paikallisia. Sen verran kuitenkin ripsutteli öisin, että maa oli aamulla märkä. Märkä maa –> likaiset koirat –> ei hallille.
 
To ei tarvinnut muuta kuin herätä sen verran, että kuuli rännin laulavan. Käänsin kylkeä ja jatkoin unia. Myöhemmin päivällä sitten lenkille. Pe taas maa oli märkä, joten ei taaskaan päästy hallille.
 
Tänä aamuna hallireissun esti mun tyhmyys. Annoin pojille eilen poroa, vaikka tiesin mitä siitä voi seurata. Ja seuraamuksia tuli. Jomi, joka on niin seurallinen, että pitää seuraa villakoirille, eli toisin sanoen viihtyy mun sängyn alla, puklasi sinne. No just. Ei sitten voinut tulla pois sieltä? Tämmösen ylikasvaneen makarooninkin oli vaikeuksia ylettyä siivoomaan se puklu.
 
Kun tuo tapahtui oli vielä muutama tunti herätykseen. Olin siis valveilla, vaikka suunnitelman mukaan olisi pitänyt kelliä höyhensaarilla. Tämäkin vesittynyt plääni johtui omasta tyhmyydestä. No mut, joo, päätin, ettei me mennä hallille kun oli pukluvaara. Puklu varmaan olisi arvotettu pissasakon hintaiseksi, joten parempi oli olla ottamatta riskiä. Aina sitä saattoi yrittää mennä hallille seuraavana päivänä.
 
Vaan väärässä olin. Tällä kertaa se ei johtunut säästä vaan TSAU:n kököstä tiedottamisesta. Joskus klo 9-10 välillä sain sähkäriin tiedon, että halli on suljettuna tämän vkl:n. Sulku oli alkanut jo la aamulla kasilta, että ajoissapa tieto tuli... Jos tuon olisin tiennyt, niin olisin siirtänyt poron antamista päivällä. Hyvin oltais ehditty käydä treenimässä ennen sulkuaikaa.
 
Harmittihan se, että noin myöhään tuli tieto kun meikä oli ottanut pakkasesta sulamaan tykötarpeita hallireissua ajatellen. Noh, nyt täytyy ne käyttää johonkin muuhun koulutukseen, etteivät ihan haaskuun mene.
 
Pakkasessa on vielä pari palaa poroa, mutta ne taitavat mennä roskiin. Ei enää poroa poskeen pojille. Jomin puklun lisäksi oli myöhemmin ilmestynyt keittiöön puklu. Kuka, mikä, ken, teki sen, mä tiedä en ; )
 
Olikohan se ma kun lähdettiin lenkille kun kotiellä kyhjötti pari tirppaa. Ne olivat ihan tillintallin eivätkä välittäneet, vaikka TripleTan meni ohi. Ei liikkuneet yhtään. Onneksi pojat ilmoittivat mulle ajoissa tirpoista, sillä voi ollla, että ite en olisi niitä huomannut. Aika hyvin maastoutuivat tiehen. Jos tiellä olisi tuolloin liikkunut auto, niin luulenpa, että tirpoille olisi käynyt huonosti. En ymmärrä, että miksi ottivat siinä lukua. Lähellä ei ollut mitään lasia, johon olisivat voineet törmätä. Ainoastaan puita. Lintujen tuntemus on huonoa, mutta siitä olen satasaletti, että poikasia ne eivät olleet. Aika mystinen keissi. Eikä muuten ollut eka kerta. Kerran aiemmin on käynyt noin. Silloin tiellä otti lukua vain yksi tirppa.
 
Kevät se tuntuu vaan etenevän ja sitä mukaa helv..., eiku helteet lähenee. Näin siitä huolimatta, että on ollut ihanan viileää viime aikoina. Silti bongasin ti sekä sini- että valkovuokot. Lisää kevään merkkejä on se, kun näkee, että ruoho on alkanut vihertämään. Niin ja linnut sottaa joka paikan ja karjuu puissa. Sony taas karjuu linnuille. Kyllä se taas näkee niimppal punaista kun bongaa lenkillä linnun. Jomi apina-papukaija ottaa mallia.
 
Jaa miksikö nimitin Jomia apina-papukaijaksi? Tuossa iltana eräänä kun olin sängyssä lueskelemassa alkoi katossa pörräämään joku seko kärpänen. Se paukutti itteään kattoon minkä ehti. Eikä pysähtynyt kun sitä aikani seurailin. Ärsytti moinen örkki, joten viritin imurin käyttökuntoon ja imaisin häirikön säiliöön. Ticollahan on aina ollut tapana hyökkiä imurin kimppuun. Jomi ei ollut tehnyt tuota ikinä ennen tuota kyseistä iltaa. Herra käyttäytyi imuria kohtaan just niin kuin Ticokin. Siis matki Ticoa, ja apinat ja papukaijat ovat matkijoiden maineessa, joten siitä apina-papukaija –nimitys.
 
Yhdeltä lenkiltä toin pihaan pienen renkaan. Ajattelin, että josko ukot olisivat halunneet leikkiä sillä. Ei ollut mikään hittilöytö. Pe laitoin renkaaseen nappuja, mutta ne oli liian helppo saada pois. Videoin kun pojat olivat renkaan kimpussa. Videosta ei tullut niin tylsä kuin olisi voinut olettaa. Lopussa Jomi varastaa koko shown. Miten tämä tapahtuu, selviää vain kattomalla pätkän ; )
 
 
Toisenkin videon laitan tänne. Se on tavallaan päivitystä ukkeleiden hyvistä väleistä. Pätkässä pojat vetävät siskon tekemää lelua, joka vieläkin on kutakuinkin hengissä. Ihanaa, että tulevat edelleenkin noin hyvin toimeen : )
 
 
Devarit tosiaankin löysivät tiensä tänne, vaikka viikolla ehti herätä epäilys toisen saapumisen suhteen. Interstellar tuli ma. Tieto leffojen lähettämisestä tuli peräkkäisinä päivinä, joten oletin mp:n tulevan ti. Ei tullut. Noh, kun postin kulku on nykyään mitä on, niin kai se sitten olikin tulossa ke. Noup. Sitten alkoi hiipiä mieleen ajatus, että oliko joku mokoma pöllinyt leffan laatikosta kun ei vieläkään tullut. Ei kuitenkaan. Onneksi. Vaan tosiaan tuli todistettua postin nykykulku ihan konkreettisesti. Valitettavasti. Leffa tuli to. Hyvä, että tuli.
 
Vaikka tiesin, että tänä vkl leffoja en kato, niin silti piipahdin sittarissa pe töiden jälkeen. Palautin muutaman pullon ja tsekkasin, että oliko tuttu sipsitarjous taas tyrkyllä. Já, olihan se. Samalla huomasin, että taas sai eurolla eri jädejä. Sorruin neljään jättikseen. Yhtään niistä ei päätynyt kotipakkaseen... Ne menivät ketjussa mahaan matkalla kotiin. Kotimatka kesti noin puoli tuntia. Siis neljä jättistä puolessa tunnissa on jotain, josta ei voi olla kovin ylpeä. Eka olisi ollut ihan tarpeeksi, mutta tuli silti syötyä toinen... ja kolmas... Neljännen kohdalla teki tiukkaa, mutta pakko oli ahtaa, ettei tarvinnut pois heittää. Stressistä tuollainen älyttömyys johtui. Työviikon jälkeen sitä on henkisesti ihan loppu. Lisäksi tekee ihan älyttömästi mieli makeaa. Ja sitten jos sitä saa, niin sitten sitä vetää sellaista tahtia, ettei mitään järkeä... Onneksi ainakin vielä näyttää jonkinlaista palautumistakin tapahtuvan kun esmes tänään ei oo tehnyt yhtään mieli makeaa. Siis ihan selkeesti näkee mistä johtuu. Niin, ja, enkä muuten kuunnellut sitä ohjelmaakaan tänään, että tiukalla linjalla mennään ;D
 
Ja tuo jättisöveri oli syynä siihen, että nukuin yöllä huonosti. Halusin saada kunnon unet kun olin menossa aamulla hallille. Osin tuon takia kuuntelin sen mun vkl:n avausohjelman vain kerran. Vaikeeta se oli napsaista radio kiinni sen jälkeen, mutta nyt täytyy koittaa vähentää tuota herkkua ainakin jonkin aikaa. Eipä se auttanut, vaikken valvonut ohjelmaa kuunnellen ties miten kauan. Nukuin vain muutaman tunnin ja sitten olin ihan pirteä. Mieleen tuli taas ties miten monennen kerran lause, jonka kuulin vuosia sitten jossain töllöohjelmassa. Se menee näin “it´s hard to sleep when your belly is full of sugar”. Eli, on vaikeaa nukkua kun maha on täynnä sokeria. Näinhän se on. Allekirjoitan täysin tuon toteamuksen.
 
Joops. Leffat tosiaan tulivat ja ihan älyttömästi tekee mieli alkaa kattoa niitä, mutta just nyt ei oo tiedossa sopivaa rakoa. Tällä hetkellä ainoat raot taitavat löytyä mun päästä. On yhtä reikäinen kuin joku emmentaali... Mutta, onpahan ainakin jotain, mitä odottaa ; )