perjantai, 20. syyskuu 2013
Tiukille meni, mutta mun oli todella vaikeaa päättää näiden kahden julkaistun videon välillä, että kumpi on se juttu. Toisessa (varsinainen video) karvapallot tekevät jutun paremmin. Sitten taas tässä toisessa pätkässä Tico on ihan mainio, mutta karvapallot “huonompia”. Niin kuin jo sanoin, että valinta oli vaikea, mutta tuossa varsinaisessa pätkässä on pikkuisen parempi kokonaisuus.
En nyt tarkkaan muista, koska tätä alettiin treeniä, mutta onhan tässä välillä ollut pitkiä taukoja. Idean sain Jomilta yhdellä bussimatkalla. Se heilutteli lapasiaan sen verran innokkaasti, että aattelin moikkaamisen opettamisen olevan helppoa. Ja Jomille se olikin. Sonykaan ei kauaa hoksaamisessa vanhennut, mutta Tico oli oma lukunsa..
Jostain syystä alusta asti se tarjosi mulle vasenta tassua kun mä olisin halunnut oikean tassun heilahtavan. Tico moikkaa vasemmalla paljon paremmin ja välillä mietin, että pitäisikö vaan vaihtaa tassua. Toisaalta ajatuksena oli (on?), että joskus opetan vasemmalle tassulle oman sanan, joten vaihto ei välttämättä olisi hyödyttänyt.
Tätä asiaa sai todenteolla upottaa Ticon päähän. Yritin opettaa juttua niin, että koira saa ite hoksata mitä siltä odotan. Mutta kun alkoi näyttää, ettei Tico hoksaa jujua ikinä, aloin auttamaan sitä. Sanottuani sanan hipaisin Ticon oikeaa tassua ja tästä lähti solmut aukeamaan. Se oli mahtava tunne!
Avun jälkeen Tico alkoi nopsaan heiluttamaan oikeaa tassua ja tarjosi sitä tosi helposti vaikkapa kesken rallyradan :D Nyt vihdoinkin päästiin etenemään. Siltikään mulla ei ollut mitään ideaa, että koska julkistaisin tämän. Sitten tavallaan sain syyn julkistamiseen. Kun jo aika hyvin näytti sujuvan ja mulla oli lomaa (eli hyvää aikaa keskittyä loppuviilaukseen), niin lukitsin tavoitteekseni tämän perjantain. Syy on se kun vihdoinkin pitkän odotuksen jälkeen rallyopemme sai koiranpennun, niin mikäkös sen mukavampi tapa onnitella uudesta pennusta, kuin moikkaavat koirat?
Viime viikon alussa homma oli jo oikeestaan valmis. Edes se, että Ticon piti esiintyä kameran edessä, ei tuottanut vaikeuksia ukkelille. Vähän olin pelännyt, että homma kosahtaisi Ticon kameramökötykseen, mutta ei :)
Kuvatessani videopätkiä mulle tuli olo, että ei vielä oltu valmiita. Juttua piti vielä koittaa tuunata. Tähän asti oli riittänyt pelkkä tassun heilautus. Se näytti jotenkin pliisulta videoituna. Halusin, että pojat oikeasti vilkuttaisivat. Piti kokeilla, että vieläkö sain opetettua tämän lisäyksen ennen lukittua päivää, josta olin jo bloksussakin huudellut...
Ticon moikkaaminen on ollut siitä asti kun oikeaa tassua älysi käyttää, ihan vilkuttamista. Tico hoksasikin tuunauksen nopeimmin. Sony heti perässä, mutta Jomi jotenkin hyytyi kun ei enää tullut namia tassun heilautuksesta. Tätä piti treeniä ukkosen kanssa erikseen. Ei siihen montaa treenikertaa tarvittu ja hyvin pian oltiin taas “videoimista vaille valmiita”. Se varsinainen video on seuraavassa postauksessa. Halusin sen pitää erillään kaikesta liirun laarumista. Tähän liitin sen toisen vaihtoehtoisen “hello!” pätkän ja pätkän, josta näkee miten hyvin Tico tekisi homman vasurilla.
Vasemmalla alusta asti näin hyvin...
Kommentit