Heh, en mökötä koirille, vaikka tuosta voisi niin päätelläkin. Nyt kun Sonyn tassu näyttäisi olevan ok, niin ei me siltikään voida nauttia pitkistä lenkeistä, sillä nyt on mun vuoro olla kipeänä. Kurkku on hieman kipeä ja on kova nuha. Viime yö oli rankkaa olla töissä kun nenä vuoti kuin seula. Noh, enpähän ainakaan menettänyt yöuniani ;) Tiet olivat hyvässä kunnossa, mutta siitä huolimatta sain kotimatkaan kulumaan miltei tunnin normaalin puolen tunnin sijasta. En vaan jaksanut polkea kovempaa. Enkä olisi jaksanut käyttää poikia ulkona, mutta pakkohan se oli. Jälleen kerran saivat tyytyä pieneen lenkkiin. En jaksanut edes päästää niitä aitailemaan. Nukkuminen oli vaikeaa ja katkonaista tukkoisen nenän takia. Viiden tunnin jälkeen käytin pojat pikku lenkillä ja tällä hetkellä ne aitailevat. On kyllä hieno juttu tuo aitaus! Ilman sitä saisin kaiketi kohdata taas tuhoja töiden jälkeen. Tuhoja alkoi ilmetä täällä kun Sonyn saikku alkoi. Ja tällä viikolla niitä ei ole näkynyt lainkaan. Ilmeisesti tuhot ja saikku olivat yks yhteen.
 
Huomenna aamulla pitäisi tulla nokikolarin. Kiva, jos mulla menee taas tunti kotimatkaan, niin tulee kiire. Aamu seiskalta hänen pitäisi tulla. Saikkua tuskin saan kun ei oo kuumetta. On muuten vaan plääh-olo. Kaipa tää tästä. Vaikka tällä kertaa multa ei lähtenytkään kokonaan ääni (yleensä lähtee kun on kurkku kipeä) niin siltikään ei huvita puhella ylimääräistä. Että mykkäkoulu ja aitailu jatkuu ainakin toistaiseksi.