Olin todella yllättynyt aukaistessani aamulla oven, sillä maahan oli tullut semmonen sentin kerros lunta! Yllätys se oli, koska yöllä satoi vettä ja olin varautunut pikkuisen erilaiseen maisemaan.
 
Ekstempore päätin, että otanpa Jomin mukaan kauppareissulle. Kun ukko hoksasi, että se pääsee juoksemaan, niin sitä itketti kotitiellä. Varmuuden vuoksi kävelin sen kun en tiennyt miten liukas se oli, eikä se muutenkaan ole hyväksi lähteä liikkeelle ihan kylmiltään. Kotitienjatke oli lumen peitossa, joten silläkään en uskaltanut täysillä mennä. Jomi oli asiasta eri mieltä ja sitä sai himmata koko ajan. Vasta kun päästiin maaseutuosiosta kaupunkiosioon, niin sitten pieni sai paahtaa – ja se paahtoikin!
 
Skanssissa näytti hetken siltä, että kauppailu jäisi vain haaveeksi, sillä kopinlukko oli jäässä. Kokeilin, että saanko sen venkslaamalla toimimaan, ja onneksi sain. Muuten olisi pitänyt vaan palata kotiin, sillä ilman koppia en uskalla koiraa jättää odottamaan. Kopeilla huomasin, että Jomi oli tosi likainen. Olin kyllä varautunut siihen, mutten osannut odottaa, että jo menomatkalla olisi tullut niin likaiseksi. Vain pieni pätkä oli ilman lunta ja ilmeisesti se riitti sotkemaan koiran.
 
Paluumatkalla jompun vauhti oli hitaampi. Se on jännä jos pääsen polkemaan sen viereen, niin sitten se tulee nuuskimaan mua. Ei ole kovin fiksu veto ja muutenkin tuppaa olemaan liian lähellä pyörää, jollei paahda pää viidentenä tassuna niin pitkällä kuin fleksi sallii. Jomin mennessä hitaammin sitä saa olla lähes koko ajan häätämässä pois liian läheltä pyörää.
 
Sää oli tuulinen ja aurinkoinen. Ihana tuuli oli kylmä, niin kylmä, että se teki lumikuuroista miltei raekuuroja. Se oli jotenkin ihanaa kun kovat lumihiutaleet olivat tuulen vietävinä. Kylmä tuuli myös jäädytti Jomin likahapsut ja koiruuden alapuoli oli mustien jäähapsujen peitossa kun päästiin kotiin. Tsiisus mikä näky! En nyt ihan niin likaista koiraa osannut reissun päätteeksi odottaa. Pitihän siitä ottaa kuvia ennen kuin esipesin pienen saunassa.
 
 
             ku1.jpg
                                                Ou mai gaad! xD
 
 
             ku2.jpg
                                Ja housut myös saivat mustat jäähapsut...
 
 
 
Kuvatessani Jomia huomasin, että Ticon tassut tärisivät... Siinä sitten mietin, että voisiko se olla säästä, sillä kylmä tuuli sai +0,5 tuntumaan kylmemmältä. Ihan kuin olisi muutama aste pakkasta. Seurasin hetken aikaa Ticoa varmistuakseni näkemästäni. Kun kotidiagnoosi oli tehty, mietin, että annanko kipulääkkeen vai kokeilenko takkia? Tavallaan mua jopa houkutti kipulääkkeen antaminen, sillä mua vaivaa, ettei Ticoa näe enää sammakkona :/ Kipulääkkeen avulla olisi ehkä voinut selvittää, että meneekö Tico sitten sammakoksi. Päädyin kuitenkin takkiin ja takki näytti auttavan. Näkyi enää vain satunnaisia lyhyitä tärinöitä.
 
Niin, oliko se sittenkin vilunvärinää noin viikko sitten? Se vaan on hassua, että jos oli, niin miksi sitä sitten kesti vain kaksi päivää vaikka sää ei juurikaan muuttunut? Jospa viikko sitten oli kyse jostain muusta? Mistäpä tuota tietää... Tällä kertaa takki näytti auttavan.
 
Eilen kun otin Jomista kuppikuvia, huomasin, että sen röyhelöstä sojotti muutama tuppo. Ne on nähtävissä ei-lumikasakuvissa. Kun sitten nyppäsin tupot pois, niin sieltä tuli lisää ja lisää nypättävää. Jahas, se olis sitten aika vaihtaa vaatetta? Tästä syystä päätin ihan pestä Jomin siinä samalla kun hankkiuduin eroon kuramahasta. Jospa pesu käynnisti ja jopa nopeutti karvanlähtöä. Kun turkki oli lähes kuiva, niin röyhelöstä sojotti taas muutama tuppo. Harjauksessa karstaan tuli kyllä karvaa. Voihan olla, että olin liian aikaisessa. Ehkä olisi pitänyt odottaa, että pölinä alkaa kunnolla?
 
Sorruin kaupassa juustoon. Sitä ei oo täällä näkynyt vähään aikaan. Silti Jomi tunnisti juuston heti ja oli innolla passissa saamaan palan. Juustoa höylätessäni tajusin, etten voi enää vippailla sitä pojille. Ticolle se on ihan liian rasvaista :/
 
Vkl:n avausohjelma on kuunneltu eikä ongelmia ollut. Jo jonkin aikaa nettiradio on pelittänyt ihan ok. Samaa en sanoisi mun netistä. Ilmeisesti jonkin päivityksen vuoksi yhä useammin jää pois vaihtoehto palauttaa edellinen istunto, kun avaan netin. Se oli niin näppärää, että vaan napsauttamalla netin päälle sai ne tärkeimmät sivut esille. Alkaa jo kyllästyttää kerätä niitä sivuja uudestaan ja uudestaan kun kuitenkin jossain välissä p*ska netti ei ehdota edellisen istunnon palauttamista. Kyllä ottaa päähän! > : (
 
Ai niin. Eilen ei ollut tokoa kun pupsia pukkasi maailmaan. Mun jalka on parempi, muttei se vieläkään ole täysin normaali. Kuten viikon agiriennot osoittivat, niin jalan kanssa pystyy kyllä juoksemaan. Kyykkyyn voin mennä, kunhan teen sen hitaasti ja varoen. Vaikka kauan toipuminen onkin kestänyt niin, nyt tuntuu, että kyllä se koipi vielä normaaliksi tulee. Näihin hyviin tunnelmiin on hyvä lopettaa ja toivottaa mukavaa viikonloppua!