Bongasin tuossa muutama päivä sitten puidun pellon ja sitä tänään hyödynsin. Ensin notkuin pihalla puolisen tuntia, jotta pieni olisi edes vähän väsympi kun jäi yksin. Kävin isompien kanssa tunnin lenkin. Lenkille saatiin lähteä varsin hiljaisissa merkeissä. Jomi haukahti vain muutaman kerran ja kaikki mökä oli ohi alle minsassa. Vau! Ja taas kotona odotteli hiljainen poika :)
 
Söin vähän ja odotin, että sain ladattua kesken olleen satsin picasaan. Sitten oli isompien vuoro jäädä pitämään talosta huolta. Jomi sai vähän tassutella kotitiellä, ennen kuin nappasin sen syliin. Kantomatkaa oli edessä vartin verran, mutta enhän mä tuota palloa jaksanut koko matkaa kantaa. Hetken sai ite kävellä ja sitten taas pallukka syliin.
 
Kun oltiin pellolla, niin vaihdoin hihnan liinaan ja lähdettiin kävelemään pellon toiseen päähän. Tarkoitus oli treeniä tuota autonjahtausjuttua. Pelto oli sopivasti tien vieressä, joten sillä oli ihanteellista treeniä tuota asiaa. Ainoa vaan, että tuntui, ettei ollut mitään treenattavaa. Liekö Jomi oli niin tohkeissaan ite pellosta vai onko se jo muka oppinut, ettei ole suotavaa lähteä autojen perään? Oli miten oli, treeni meni varsin hyvin. Hiljaksiin lähdettiin kävelemään kohti tietä. Aina kun näin auton menevän, niin juoksin pois päin tiestä huutaen Jomia ja pieni kipitti mun perään minkä tassuistaan pääsi.
 
Jomi löysi pellolta myös omaa kivaa. Vedellä täyttynyt traktorinura oli ihan huippukiva juttu! Sitä pieni veti edestakaisin ties kuinka monta kertaa. Välillä nappasi liinan suuhunsa kun se taisi haitata menoa. Harmi, ettei mulla ollut mukana mitään vempelettä, jolla tallentaa tuota pienen koiran onnea.
 
Toinen oma kiva oli joko mutakökkäre tai sitten hiiren-, tms. –raato. Kyllä Jomi sen lopulta pudotti ja tuli mun luo, mutta namin haettuaan suunnisti kohti aarrettaan. Tuolla tuntuu olevan hyvä muisti. Useamman kerran oon huomannut, että jos sillä jää jokin juttu jostain syystä kesken, niin se palaa siihen pikimmiten. Jos se on ollut jotain kiellettyä, niin sitten pupsi nuuskuttaa ympäriinsä selvästi jotain etsien. Siispä tuo pellolta löytynyt juttukin kummitteli hetken herran mielessä. Onko hän mun toinen muistimonsteri?
 
Pellolla treenittiin luoksetuloa ja hyvin meni. Leikittiin raatolelulla vetämistä ja hakemista ja innolla pieni oli touhussa mukana. Kun oltiin ihan lähellä tietä, niin kyllä tuo välillä jäi kattelemaan autoja. Vaikka se ei perään yrittänytkään lähteä, niin kyllä sitä paloa vielä tuon turkin alla kytee. Mutta hyvin meni treeni jos miettii, että viikko sitten se oli lähdössä joka auton perään kun bussia odoteltiin.
 
Jos Jomi näki tai kuuli (koiran haukuntaa) jotain mielenkiintoista, niin se unohtui heti, kun aloin juosta pois päin Jomista. Uskaltaiskohan tuon päästää metikköön vapaaksi? Just ton jahtausjutun takia en oo vielä uskaltanut päästää sitä metikköön. Vaikkei ihan tien vieressä oltaiskaan, niin eihän sitä voinut tietää, että miten paljon liikettä autonäänet pieneen saavat. Nyt näyttäisi, ettei se kovin helposti lähtisi kohti autonääntä...
 
Jomi sai kävellä myös tuolla kotitien jatkeella jonkin verran. Olin valinnut just sellaisen ajan, jolloin autoja menee varmasti ja niitähän meni. Aina kun auto tuli, niin namitin Jomia vierellä kävelemään ja hyvin meni. Ei välittänyt autoista :)
 
Luulin, että Jomi joutuisi pesulle kun päästiin kotiin, mutta niin vaan se kaikki kura oli karissut pois. Vaikka se nyt säästyikin pesulta, niin hyvä sitä olisi silti treeniä. Varsinkin kun tuo tuntuu olevan vähän hankala hoitotoimenpiteissä. Kynsienleikkuussa on vikurointia, mutta sain edellisenä päivänä leikattua kaikki kannukset ja eilen toisen etutassun. Eiköhän se vielä tästä. Hampaita saan jo pikkuisen paremmin katottua. Ainoa, joka sujuu ongelmitta on turkin kampaaminen. Alussa piti tapella siitäkin, kun laitoin hihnan kiinni pantaan. Nyt sen saa jo laittaa ihan ongelmitta, mutta tässä villissä on kesytettävää ;)
 
Kotona laitoin isommat pihalle ja menin pennun kanssa sisälle. Reissuun oli mennyt pari tuntia. Uudet kokemukset, hajut ja ympäristö laittoivat pienen pojan heti nukkumaan.
 
Illemmalla oli sitten taas sen iltavilliyskohtauksen vuoro. Nyt nukkuu. Saas nähdä monenko tunnin pissatauko tulee tänä yönä. Viime yönä se oli viiden tunnin, mutta ilman mun kukkumista johonkin kahteen, uskon, että Jomi olisi pärjännyt pidempäänkin. Jomi alkoi siinä kahden aikoihin heräillä sen verran paljon, että oli pakko käyttää se pihalla ennen omia unia. Mutta vähänkö on siistii, että jo TOINEN päivä, ettei sisälle ilmestynyt lätäkköä tai kasaa :)
 
Loppuun vielä muutama kuva mun kolmikosta.
 
 
 
                                          
                                           Pieni tahtoo pallon.
 
 
                                          
                                           Pallonhaltija on suosituin.
 
 
                                          
                                           "Apua! Ne saa mut kohta kiinni!"