Jälleen on yksi vuosi vierähtänyt Ketunsaran Sonur Eldfarin syntymästä. Tästä päivästä eteenpäin synttärisankari saa vuodeksi uuden tittelin “sievä seiska”. Ja sievähän tuo on kuin mikä! Oikein kuvauksellinen koiruus, joka on myös raamikas. Eikä poika tarvinnut sen saavuttamiseen seittemää vuotta vaan alusta asti on ollut oikein urosmainen. Ja se on huomattu näyttelykehissä. Pääasiassa poju on ollut tuomarien mieleen ja en malta olla nyt sanomatta, että muutaman päivän päästä siitä hullusta Seinäjoen näyttelystä on kulunut viisi vuotta. On se vieläkin jotenkin niin huikeeta ajatella, että mun kermapoika oli BIS4!!!
 
Seittemässä vuodessa on tullut jonkin verran tokoiltuakin. Yhdessä mölli-kisassa tuli käytyä ja kermis voitti sen. Tuon jälkeen tokoilu on ollut kotitokoa, eli kotoilua. Kotiagiakin herra harrastaa. Tietty pienin rajoituksin lonkkiensa takia. Mutta lonkat eivät ole este harrastaa rally-tokoa. Alokasluokka on jo kertaalleen menty läpi ja epävirallinen RTK1 on plakkarissa. Virallinen puoli on jo korkattu ja hienosti meni 96 pisteellä! Nallukka-pallukka tykkää tekemisestä, joten sille on ollut kiva opettaa erilaisia juttuja.
 
Kotioloissa on oikein hellyydenkipeä pieni koiruus. Voi miten onnelliselta joku voi näyttää kun sitä silitetään. Jos koirat osaisivat kehrätä tuo poika tekisi sen varmasti. Ja muutenkin tuntuu olevan mukavuudenhaluinen kun valitsee usein nukkumapaikakseen sohvan pehmeimmän kohdan. Vaikka turkki on todella paksu, niin ilmeisesti ei kuitenkaan tarpeeksi kun niin pehmeä nukkuma-alusta viehättää ;D
 
Herran synttäripäivä kului seuraavanlaisesti. Herätys oli puoli viisi. Kymmenisen minsaa meni ennen kuin sain kammettua itteni ylös sängystä. Sitten vähän täytettä masuun ja reppu valmiiksi.
 
Koirilla oli jo pannat kaulassa ja mä avasin oven. Häh? Siellä satoi vettä. Siinä vesittyi suunnitelma mennä hallille. Otin pannat pois ja päästin pojat pihalle. Kun otin ne sisälle, ei satanut. Mutta maa oli jo märkä, niin ei voinut lähteä hallille.
 
Menin pehkuun ja kuuntelin, että alkaako ränni laulamaan tai katto kohisemaan. Ränni oli ollut ihan hiljaa koko ajan, joten sade ei ollut kovaa ja / tai jatkuvaa. Melko pian kuulin miten katto kohisi. Vasta silloin olin varma, että olin tehnyt oikean päätöksen.
 
Kun sitten puoli 11 heräsin, niin taivas oli pilvinen ja vähän näkyi joistain raoista sinistä. Ei satanut. Aamupala, reppu kuntoon, karvasammakot sisälle ja Sonyn kanssa liikenteeseen. Laitoin sille fleksin ja kyllä se nautti ekstrametreistä.
 
Suunnistettiin kohti meitin tähystyskalliota. Pientä muutaman minsan kestävää ripsintää oli, mutta se ei edes kastellut. Kun mentiin sen talon ohi, josta se sakun kaltainen tuli mun koirien kimppuun, mun sydän hyppäsi kurkkuun kun talon pihalta alkoi kuulua haukuntaa. Koira oli aidan takana on-nek-si.
 
Tarkoitus oli ottaa syksyisiä kuvia synttärisankarista tähystyskallion lähellä ja kalliolla. Sievän seiskan oli todistettava olevansa tittelinsä arvoinen ; ) Jokainen voi ite päätellä, että onnistuiko ukkeli siinä. Mun mielestä onnistui. Tuli samalla opittua vähän uutta kamerasta. Jos en saanut omilla säädöillä hyvää kuvaa, otin valmiilla ohjelmalla. Sitten vertailin kuvien tietoja ja sen perusteella koitin päättää mihin suuntaan siirtää mitäkin.
 
Ensin posetusta alhaalla ja sitten lähdettiin kiipeämään ylöspäin. Mentiin vaikeampaa reittiä. Sony oli vapaana kun ei se siitä kallionsivulta voi kovin helposti hilpaista minnekään. Sitten jos näin jonkin kuvauksellisen kohdan, niin malli joutui hommiin. Kallionsivulla olisi kyllä ollut parempi se ihan lyhkäsin putki. Mulla oli mukana vain se uusin. Oli sen verran pilvistä, että ajattelin sen olevan parhaimman vaihtoehdon. Mutta huomioimatta jäi, että sivulla ei ole hirveesti tilaa mennä kauas.
 
Huipulle päästyämme huomasin, että kauempana meni saderaja. Oli jotenkin jänskä seurata miten se lähestyi. Olin valmiina menemään puun alle suojaan, mutta se ei ollut tarpeen. Pientä ripsintää vain tuli ja se sadealue näytti pysähtyvän tiettyyn kohtaan. Ripsinnän aikana paistoi kalliolla aurinko, mutta sateenkaarta ei nähty. Oli ihanaa kun tuuli tuiversi.
 
Malleillekin kuuluu lakisäänteiset tauot, joten annoin pojulle vettä ja istuin kalliolle selaamaan kuvia. Pallukka tuli kainaloon ja siinä mä silittelin koiruutta samalla kun toisella kädellä selailin kuvia.
 
Tauon jälkeen vielä synttärivilkutuskuva. Sitten lähdettiin alaspäin helpompaa reittiä. Nyt oli koiruus kiinni.
 
Reissuun meni 3,5 tuntia. Kotona saivat koirat herkutella rustoluilla synttärin kunniaksi.
 
Ja sitten kuvia. Ensin tämän päivän kuvat ja sitten eilisiä. Eiliset kuvat on pilattu höpö-höpöllä ; ) Se yksi maisemakuva yrittää havainnollistaa näkemääni saderajaa.
 
 
             se2.jpg
 
 
             se1.jpg
 
 
             se3.jpg
 
 
             se4.jpg
 
 
             se5.jpg
 
 
             se6.jpg
 
 
             se.jpg
 
 
                              se7.jpg
 
 
                             se8.jpg
 
 
             se26.jpg
 
 
             se18.jpg
                                 Kyllä on herralla komea poskiparta!
 
 
             se19.jpg
                                 Tuulen tuomia viestejä haistelemassa.
 
 
             se22.jpg
                                         Kukka lehtien joukossa ;)
 
 
             se21.jpg
                                        "Eikö jo riitä kuvaaminen?"
 
 
             se17.jpg
                                       "Inhottavia nystyröitä tässä."
 
 
             se16.jpg
                                  "Jos haluutte tän, tulkaa hakemaan."
 
 
             se9.jpg
                                              Islismäset taivutukset.
 
 
             se12.jpg
                                       "Ei väistetä, vaikka tunnetaan."
 
 
             se10.jpg
                                       "Ääk! Mä en pääse eteenpäin."
 
 
             se11.jpg
                                              Vetoleikki osa ??? ;)
 
 
             se13.jpg
                                    "Mahtuuks munkin kuono sinne?"
 
 
             se14.jpg
                                      Tico se on niin totinen vetäjä ;D
 
 
             se23.jpg
                                 Kolmikko kostuttamassa kurkkujaan.
 
 
 
Nallukka-pallukka, turkkipallo, pumpulipallo, kermis, riepu-roope... Rakkaalla synttärisankarilla on monta nimeä. Sydämeni pohjasta toivotan mun ikiomalle höpöliinille oikein paljon onnea ja mahdollisimman terveitä vuosia, joita vielä toivottavasti on mooooooooooonta Onnea muruseni <3 <3 <3 <3 <3 <3 <3
 
 
             se15.jpg
 
 
 
Onnitteluja myös muille Ketunsaran ässille! : )