Mun tassuttelijat

torstai, 21. huhtikuu 2016

Sähäkkä seiska

29.4.2013 Tico täytti seittemän vuotta. Sättäri-sähläri herra edelleenkin oli. Ainoastaan vuosi oli vaihtunut mitään muuta ei ollut muuttunut ; )

Rallyn harrastaminen jatkui edelleen. Se olikin nyt koirien ainoa koirakoulussa tehtävä juttu. Niin, ja sitten satunnaisesti TKY:n treenejä.

15.6.2013 Tico (ja muut myös) pääsi taas pyörähtämään erkkarissa. Sony oli viety jo edellisenä päivänä tkamun hoteisiin ja seuraavana päivänä reissasin karvasammakkojen kanssa Tampereelle. Tkamu tuli sieltä hakemaan ja sitten suunnistettiin kohti erkkaripaikkaa. Kaikki mun pojat oli ilmottu kehään. Tkamu esitti Sonyn ja mä kaks muuta. Jomi sai ERI SA ja oli lopulta junnujen toinen! Sony sai EH:n vääränvärisen nenän takia : D Ja Tico sai ERIn! Ihan mahtavaa oli se, että Tico käyttäytyi hyvin kehässä! : ) Alla Wilma Roemin tuumailut Ticosta.

“7 years old male. Short haired. Very good type, but I´d like more bone on him. Nice masculine head, with good eyes & ears. Well developed ribcage. Double dewclaws. Well developed in front, bit steep in the rear. Moves with bit short steps.” ERI

Yö vietettiin Tampereella, sillä 16.6. oli islisten mestispäivä. Tähänkin olin ilmonnut kaikki ukkoni. Osallistujia oli sen verran vähän, ettei mun koirien väliin saanut montaa koiraa, joten se olikin aikamoista menoa sitten kun rallyily alkoi! Ei siinä paljon ehtinyt miettimään mitään ylimääräistä vaan radan jälkeen koira vaihtoon ja menoksi. Kun kaikki kolme olivat käyneet radalla, mun suu oli kuiva : D

Sitten tuloksia. Sony sai 79 pistettä ja Jomin kanssa meni pakkasen puolelle, sillä se sai 65 pistettä. En vissiin sitten enää kyennyt keskittymään kunnolla kahteen muuhun rataan Ticon suorituksen jälkeen. Ticon kanssa saatiin 97 pistettä! Lisäksi Tico oli tuomarin suosikki ja tuli toiseksi : )

3.8.2013 olin ilmonnut karvasammakot Elonäyttelyyn. Sinne oli myös tulossa yksi tuttu narttu, joten nartun omistajasta sain tarvittaessa apu-handlerin. Sellaista myös tarvitsin, sillä molemmat pojat saivat ERI SA! Tico oli käyttäytynyt hienosti kun esitin sen, mutta apuhandlaajan kanssa sitten käytöstavat lensivät romukoppaan. En kuitenkaan usko sen olevan syyn Jomin voittoon. Tico on taka-ahdas ja mitä tuon tuomarin kanssa juteltiin kehän jälkeen, niin se arvostaa hyvin liikkuvia koiria.

10.8.2013 oli miitti Salossa. Pojat pääsivät taas koirien huvipuistoon! Ensin temmellystä raunioilla ja sitten PK-esteiden kokeilua. Äippä oli lähtenyt kuskiksi, joten oli mahdollista ottaa kaikki koiruudet mukaan. Se oli kiva päivä : ) Alla ollaan tkamun paparazzaamana.

28.9.2013 oltiin poikien kanssa mätsissä & kiihdytyskisoissa. Mätsistä Tico sai sinisen ja karvapallot punaiset. En tiedä miten pitkä matka kiihdytyskisassa juostiin, mutta Sonyn aika oli 10,6 s, Jomin 8,9 ja Ticolle ei tullut aikaa ollenkaan kun se lähti väärään suuntaan eikä muutenkaan ymmärtänyt miksi olisi pitänyt juosta muovisuikaleiden perässä : D Päivä oli kiva vaikkakin tosi pitkä. Jo kisailut sinänsä veivät oman aikansa, mutta kun kävelyynkin meni parisen tuntia suuntaansa, niin illalla oli kotona varsin rauhallisia poikia.

12.10.2013 oltiin taas Salossa. Tällä kertaa menin junalla. Jep, kolmen koiran kanssa junalla. Se oli kokemus, jota en jää kaipaamaan ; ) Ihan hyvin se meni. Ei ollut ongelmia, mutta on se kuitenkin aikamoista kun pitää pitää silmällä kolme koiraa. En vaan kehdannut kinua äipältä taas kyytiä. Alla olevassa kuvassa pidetään hengähdys- & viilennystaukoa ennen junaan menoa.

Nyt oltiin menossa islisten agipäivään. Paikka ei ollut kaukana juna-asemalta, mutta silti en löytänyt sinne. Loppujen lopuksi Sonyn velipojan omistaja tuli ettimään meidät ja kyyditsi hallille : D Myöhästyttiin muuten 45 minsaa...

Tico oli se, joka osallistui koulutukseen. Se oli ainoa, jolla oli jonkinlaista agitaustaa eikä koulutusta ollut tarkoitettu aloittelijoille. Tosin kyllä siellä sitten kuitenkin näkyi sellaisiakin...

Meidän osuus ei mennyt kovin hyvin, sillä Ticolla oli tosi kökkö ohjaaja. En mä enää muistanut juuri mitään agista...

Kun tilaisuus oli ohi, niin Sonyn velipojan omistaja heitti meidät asemalle ja junalla mentiin kuppikselle, josta käveltiin kotiin.

1.3.2014 poikien kimppuun hyökkäsi taas koira : ( Tällä kertaa ei ollut se tun ärrieri vaan joku sakun / holskunnäköinen pihaltaan karannut koira... Kai se pitäisi olla tyytyväinen, ettei mitään pahempaa tullut, mutta kyllä tämmönen syö lenkkeilyn iloa : (

8.3.2014 Tico kävi rallyilemassa Karjalla. Rata tuntui aikamoiselta sähläämiseltä, mutta yllättäen kuitenkin siitä oli irronnut 85 pistettä! Se tiesi sitä, että se oli kolmas hyväksytty tulos ja Tico oli saanut RTK1-tunnuksen. Epävirallinenhan se oli kun silloin vielä rally ei ollut virallinen laji. Alla vähän tunnelmia radasta.

“Oltiin seittemänsiä ja eteen tulo oli vino. Noh, sentään tuli. Takaa kierrossa oli takkua ja sain vähän houkutella ja sanoa kahdesti “takaa”, ennen kuin herran suvaitsi ilmestyä istumaan mun sivulle. Seuraava kyltti meni moitteettomasti, mutta kohti 270 v mennessämme Tico alkoi taas upota omaan maailmaan. Houkuttelua, houkuttelua ja houkuttelua. Selvittiin kyltistä. Sitten pujottelu. “Eiku ei se ollut tää väli. Mitä nyt teen? Uusinko? Vai oliko rata jo hylätty?” En osannut sanoa mitään, mutta otin pakkia. Mulla oli mennyt pasmat sekaisin Ticon haahuilun takia. Tehtiin pujottelu oikeasta välistä ja mietin, että tässä tämä kisa nyt oli. Jatkettiin kuitenkin loppuun ja pujottelun aikana Tico heräsi. Loppu meni hyvin.”

Tuonne mennessämme onnistuin kastelemaan lenkkarini totaalisesti ja ei ollut kivaa olla tuntitolkulla märkien kenkien kanssa. Alla diplomi, jonka Tico sai RTK1-tunnuksen saatuaan.

9.3.2014 huomasin Ticon oikean silmän alapuolella patin. Ekana tuli mieleen, että se johtui hampaasta, ja kurkkaus suuhun vahvisti tuon epäilyksen. Seuraava päivä oli maanantai, joten heti silloin soitin lääkäriin ja saatiin aika tiistaille. Ticoa ei näyttänyt patti vaivaavan lainkaan. Se oli ja eli kuten ennenkin. Jos pattia ei olisi ollut, niin mikään ei olisi kielinyt, että suussa on kökössä kunnossa oleva hammas. Tico ei tainnut olla jonossa kun kipuaistia jaettiin? ; ) Alla olevassa kuvassa patti näkyy vähän huonosti.

Tiistaina lääkäri vahvisti, että patti johtui lohjenneesta hampaasta. Hammasta ei poistettu heti vaan ensin piti syödä muutaman päivän ajan lääkkeitä ja sitten vasta voitiin poistaa hammas. Se tehtiin saman viikon perjantaina. Hampaanpoiston yhteydessä Ticosta otettiin kyynärkuvat, joita en ollut tajunnut pyytää kun lonkat kuvattiin. Kyllähän se jänskätti, että mitä sieltä tulee tulokseksi, sillä Tico läheni 8 vuotta. Tulokset olivat mahtavat, sillä kyynärät olivat nollat! Alla ovat lääkärireissujen kertomukset. Ensin tiistain ja sitten perjantain.

Tico rauhoittui lempiasentoonsa.

“Ticolla oli oikealla puolella hammasjuuripaise. Oikea ylä P4 hammas oli vaurioitunut ja olisi hyvä poistaa. Antibioottikuuri aloitetaan ohjeen mukaisesti. Ticolle on varattu aika hampaan poistoon pe 14.3. klo 10.30. Sen tulisi olla syömättä vähintään 10 tuntia ennen toimenpidettä.”

“Ticolta poistettiin yläleuan tulehtunut P4 hammas, jonka juuren tulehdus on aiheuttanut silmän alle paiseen. Ikenessä on sulavat tikit, jotka irtoavat itsekseen. Illalla saa antaa pehmeää ruokaa ja jatketaan antibioottikuuri loppuun. Kipulääkettä voi antaa huomisesta lähtien muutaman päivän ajan.

Ticon kyynärpäistä otettiin viralliset kyynärpääröntgenkuvat.”

16.3.2014 satoi taas peetä niskaan kun se tun ärrieri hyökkäsi TAAS mun koirien kimppuun : , ( > : ( Olin lenkillä Karvasammakkojen kanssa kun TAAS se rakki juoksi meitä kohti fleksi perässään. Nappasin Jomin syliin kun tajusin, että sieltä se paskiainen TAAS oli tulossa. Tico joutui kokemaan kiinnikäymisen... Jomi ei ollut saanut vielä toisen koiran hammasta, joten halusin suojella sitä moiselta kokemukselta. Tico valitettavasti oli jo joutunut sen kokemaan... Haavoja ei tullut, mutta mulle suunnaton tuksen aiheuttama päänsärky. Kyllä otti päähän! Lisäksi oli epätoivoinen olo kun ei tuolta rakilta näyttänyt olevan suojassa missään. Huutoitkua meninkin kotiin. Kirjoitin tun ärrierin omistajille kirjeen, jossa oli pääkallokieltä. Lisäksi seuraavana päivänä (ma) soitin poliisille, mutta sieltä vaan voivoteltiin, että ei voi tehdä mitään. Joo, siis on ihan sallittua hyökkiä toisten koirien kimppuun...

Ei olisi kivaa lopettaa tämän vuoden tekstiä näin, mutta tapahtuneen johdosta mua ei huvittanut paljon kirjoitella blogiin, joten ei ole muistikuvaa, että tapahtuiko jotain mistä olisi voinut kertoa jos muistaisi. Noh, koitetaan taas kuvilla piristyä. Kuvilla, joissa touhu jatkuu samana vaikka vuodet vaihtuvat ; )