Mitäpä tekisitte jos kaikki olisi aseteltu kauniisti hopeatarjottimelle ja ite ei tarttis tehdä muuta kuin sanoa “kyllä”? Sellainen on erittäin paha ja houkutteleva tilanne!
 
Kaikki sai alkunsa äitienpäivänä. Ennen kuin lähdin äipän luo olin kattonut yhden urhon MH-testin. Siinä samalla mietin, että mitä Jomi tekisi eri kohdissa? Tuli pieni kipinä viedä Jomi MH-testiin. Kattelin testejä, mutta ei ollut kovin lähellä sellaisia. Hintaan kiinnitin huomiota, sillä se oli noin puolet kalliimpi kuin LT. Miksiköhän näin, sillä MH on lepsumman testin maineessa. Voisi sitten kuvitella, että se olisi halvempi. ?
 
Äipän luona sisko kertoi LT:stä, joka kaipasi osallistujia. Hänet oli puhuttu ympäri ilmoomaan dobberinsa. Testi oli lähellä. Siinä kuunnellessa siskoa alkoi päässä raksuttamaan, että pitäiskös sitä...? Ei, emmä voi... Pieni vain järkyttyisi... Ja sitten vielä kun oli muutakin touhua sille vkl:lle...
 
Pienellä suhdepelillä (siskon puolelta) Jomille oli mahdollisuus saada haluttu päivä ja luvattiin, että Jomi olisi kolmas. Siinä sitten olisi ihan kivasti aikaa koittaa toipua päivän kauhuista ennen seuraavan päivän sirkusta... Kaikki oli valmiina: kyyti paikalle, testipäiväksi se, minkä halusi ja koiralla mahdollisuus olla alkupäässä. Videointimahdollisuutta unohtamatta.
 
Niin siinä sitten kävi, että ilmoin Jomin testiin... En ollut ajatellut koko testiä kun musta tuntui, ettei Jomi ole sellaiseen valmis. Eikä mulla ollut kiire saada Jomista valiota. Johan se on Liettuan valio, joten näyttelyitä ajatellen FI MVA:n puuttuminen ei vaikuta mitään.
 
Siinä sitten oli kaksi viikkoa aikaa miettiä, että mitä tuli tehtyä. Tavallaan odotti testipäivää, mutta toisaalta taas pelotti, että miten pahaksi Jomi sen kokisi. Vaikuttaa aika pehmolta ja jos reaktioita joskus tulee jostain, niin ne vaikuttavat liioitelluilta. Joskus oon tuosta bloksussa höpissyt.
 
Testipäivä valkeni sateisena. Mielessäni näin läpimärän roikkuhäntäisliksen. Sade oli vähintäänkin tauolla kun tuli lähdön aika. Silti, varmuuden vuoksi laitoin päälle sadevermeet ja kumpparit. Kumppareita olin funtsinut muutenkin kun kuulemma alueella oli kärmeksiä :/
 
Testipaikka todellakin oli lähellä. Kävellen sinne olisi kestänyt noin tunnin ja autolla joku vartti tai jotain sellaista. Ensin lähdettiin vähän kävelyttämään poikia, jotta saivat vessailla. Mä menin siskon perässä ja dobsulla tuntui olevan kova huoli siitä, että Jomi pysyi mukana. Vähän väliä tarkisti asian.
 
Eikä kärmesvaroitukset olleet turhia. Sisko bongasi yhden. Hrrh! Mun teki pahaa kun ajattelin, että vain hetki sitten olin makoiluttanut Jomia suht lähellä paikkaa, jossa kärmes nähtiin.
 
Dobsu oli eka testattava ja hienosti selviytyi testistä : ) Sorry, mutta en voi olla vertailematta testipaikkaa niihin kahteen muuhun, joissa oon ollut. Ja nehän on olleet samat kun molemmat on olleet islisyhdistyksen järjestämiä. Kiva se olisi ollut nytkin mennä sinne, mutta mun on vaikeaa päästä sinne ilman kinumista. Julkisilla ei sinne kovin helposti junnata :/
 
Testialue oli paaaljooon pienempi kuin aiemmat. Se vähän mietitytti. Lisäksi kiinnitin huomiota siihen, että erityisesti haalarissa “nollausaika” oli lyhyt. Ehkä muistan väärin, mutta mun mielestä ei käännytty heti takaisin vaan käveltiin vähän pidemmälle...
 
Jomia ennen oli nöffinarttu. Myöhemmin kuulin, että nartut pitäisi olla testin lopussa. Niin se tosiaan onkin tainnut olla. En osannut ajatella asiaa lainkaan. Mutta ehkä nyt oli näin kun testin järjestäjät halusivat olla mahdollisimman joustavia saadakseen paikalle tarpeeksi koiria...?
 
Tuomari ensin kyseli kaikenlaista. Jomi oli huomannut maassa ihanan hajun. Se nöffi... Tuomaria sentään maltoi käydä moikkaamassa, mutta sen jälkeen pienen pojan maailmassa ei tainnut olla muuta kuin tuo nöffi. Sniff, sniff, sniff, raaps, sniff, sniff, raaps. Herran toiminta näytti siltä, että kohta nousee koipi. Ei sentäs tehnyt niin!
 
Eikä kyllä tehnyt oikein mitään muutakaan. Okei, hömppä on huono leikkimään, mutta nyt ei ollut lelusta edes senkään vertaa kiinnostunut mitä olisi saattanut. Olisi saattanut ottaa lelun suuhun, mutta vetoleikkiin en jaksa uskoa. Nyt herra ignoorasi täysin tuomarin leikkiyritykset. Nuuski vain maata. Tuomari pyysi mua näyttämään, että miten Jomin kanssa leikitään. Jomi kai tuumasi, että leikkikööt ihmiset keskenään. Niitähän oli kaksi ; D
 
Nuuskuttelu jatkui kelkalla. Kelkkaa sai vedellä jonkin aikaa ennen kuin casanova heräsi ekstaasistaan. Taisi olla karu herätys. Lopputestistä ei ole mitään mielikuvaa kun koiraa ei tavallaan ollut. Kun koiraa ei saa kattoa, niin en nähnyt sen reaktioita. Mulla sen sijaan oli vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä kun mulle selitettiin mistä mennä haalarin ohi ja näin. Ampumisessa tuli yhdessä kohtaa epävarmuus kun en tiennyt miten paljon tuomari halusi mun liikkuvan. Muutenkin ihmetytti kun kaksi laukausta ei tuntunut riittävän.
 
Pisteitä tuli +83 ja laukauskokematon, että kuivin jaloin testistä selvittiin niin kuvainnollisesti kuin kirjaimellisestikin (ei satanut). Jomihan on pehmo ja sen takia mua ei oo kiinnostanut viedä sitä testiin. Pelkäsin, että mun pieni sievä järkyttyisi siinä pahasti. Keskeyttämistäkin pidin mahdollisena. Sen takia mietitytti tämä houkutteleva tarjous. Seuraavana päivänä oli hyvä olla skarppina ja mietin, että mitäs jos jompula järkyttyy testissä niin, että se vaikuttaa seuraavaan päivään. Mutta hienosti pieni antoi anteeksi ihmisten ilkeilyt. Ei jäänyt testi päälle ja testin jälkeen ihmiset oli edelleenkin ihania otuksia : ) Tästä tulikin mieleen, että pimeässä huoneessa Jomi vuoroin moikkaili kahta siellä ollutta ihmistä, jotka kävelivät sen kanssa. Mun edessä oli joku folio tai joku muu rapiseva paperi. Jomi ei koskaan astunut sille, mutta kuitenkin jostain se tiesi, että edessä oli jotain outoa. Paperi ei ollut ihan koko alueen peittona. Yksi kulma oli niin, että vain sen kärki kosketti seinää. Siitä kohdasta oli helppo mennä yli. Ja siitä kohdasta Jomi meni. Jomin mennessä siitä miestuomari sanoi “fiksu eläin” : D Sitten hömpylä olikin jo mun luona. Eka koira, jota mun ei tarvinnut ite äänellä avustaa. Kun olin laittanut pojan hihnaan, niin reippaasti se meni sen rapisevan yli. Ei yrittänyt kiertää.
 
Já, kyllä se mietityttää, että minkä verran herran nuuskuttelu vaikutti pisteisiin, mutta toisaalta oon tosi iloinen, että nyt se on tehty eikä sitä tartte enää miettiä. On se aikamoista rääkkiä koiralle... Kukakohan on suunnitellut tuon testin möröt? Ja miten on päädytty juuri tuollaisiin pelotteisiin?
 
Testi kuvattiin, kiitos kuvaajalle : ) <3 Voi, kun voisi jotenkin deletoida ittensä videolta...
 
 
 
 
 
 
 
Pisteet. Tuomarina oli Pirjo Kelloperä.
 
 
Toimintakyky –1
 
Terävyys +1b
 
Puolustushalu –1
 
Taisteluhalu –2
 
Hermorakenne +1b
 
Temperamentti +2
 
Kovuus +1
 
Luoksepäästävyys +3
 
Laukauspelottomuus ++
 
Yhteensä +83
 
 
Niin, että nyt Jomi on vahvistusta vaille FI MVA. Näyttelykaavakkeiden täyttö helpottuu kun ei tartte kirjoittaa saatuja sertejä, yms. Miestuomari oli varsin perillä asioista kun osasi kysyä testin jälkeen, että joko Jomilla oli kaikki sertit. Myöntävän vastauksen jälkeen mies totesi, että nyt Jomi oli valio ja onnitteli. Toki tuon kuulivat muutkin ja nekin onnittelivat. Ruusuketta ei ollut antaa, mutta ei se mitään. Mieluummin otan islisyhdistyksen ruusukkeen. Kun vaan muistaisin tilata sen...